Moni on saanut ihmetellä osakemarkkinoiden voimakasta nousua viimeisten viikkojen aikana. Osakekurssit ovat nousseet 30 prosenttia maaliskuun pohjilta. Yhteenvetona voisi todeta, että tilanne on liian hyvä ollakseen totta. Tässä on kuuden kohdan lista syistä osakemarkkinoiden nousuun. Nousun yhtenä selittäjänä voi nimittäin olla yllättävä tekijä ja se on tässä listalla valittu järjestysnumerolla kuusi.
1. Suuri lasku ja sen rekyyli
Voimakasta nousua voisi selittää se, että kurssilasku oli niin voimakas maaliskuussa. Kurssien laskiessa ei kukaan osa sanoa mikä laskun määrä riittäisi. Jos markkinat ovat ylireagoineet, voi osittainen palautuminenkin olla voimakasta. Markkinat hakevat jatkuvasti oikeaa tasoa.
2. Osakemarkkinat ja talous menevät eri tahtiin
On tyypillistä, että osakemarkkinat menevät talouden kanssa eri tahtia. Lyhyellä aikavälillä korkotason muutos selittää usein osakemarkkinoiden suuntaa. Pidemmällä aikavälillä yritysten tuloskehitys ohjaa osakkeita. Nyt korkotaso on tullut alas ja näin osakkeillekin tuli syy nousuun. Talousluvut heikentyvät vielä, mutta jos ne 12 kuukauden kuluttua parantuvat, voisi nousulle olla pohjaa.
Osakemarkkinoiden nousu viittaa nopeaan talouden palautumiseen. Suurista 15-20 prosentin työttömyysluvuista ei talous kuitenkaan nopeasti toivu. Perusskenaarion mukaisesti rokote olisi saatavilla vasta vuonna 2021.
3. Osakemarkkinat koostuvat yrityksistä
Bruttokansantuote ei ole sama asia kuin osakemarkkinat. Osakemarkkinat koostuvat tietyistä valituista ja arvokkaimmista osakkeista, joita painotetaan vielä niiden koon mukaan. Nyt niin kutsutut FAAMG -yritykset, eli Facebook, Amazon, Apple, Microsoft ja Google, ovat pärjänneet mainiosti. Niiden osakekurssit ovat korkeammalla tasolla kuin vuoden vaihteessa. Tavanomaisella yrityksellä ei mene näin hyvin. Wall Street Journal listasi (8.5.) tämän yhdeksi keskeiseksi tekijäksi arvioitaessa voimakasta nousua.
Vastaavasti voisi sanoa, että suomalaisilla yrityksillä voisi mennä hyvin vaikka Suomen talous menestyisi jatkossa kehnosti. Suomalaisilla yrityksillä voi mennä paremmin, jos ne toimivat oikeilla markkinoilla eivätkä ole liiaksi Suomesta riippuvaisia.
4. Keskuspankkien arvopaperiostot
Edellisestä kriisistä eli finanssikriisistä oppi oli, että keskuspankin pitää toimia nopeasti ja järeillä aseilla. Pitää mieluummin tehdä enemmän kuin liian vähän. Tämä oli hyvä ja tärkeä oppi – erityisesti rahoituksen puuttumiseen ja rahoitusmarkkinoiden toimimattomuuteen liittyen. Keskuspankit ovat noudattaneet tätä neuvoa tämän kriisin aikana.
Keskeisin päätös Yhdysvaltain keskuspankilta oli maanantaina 23. päivänä maaliskuuta tehty päätös, jonka mukaisesti keskuspankki ostaa arvopapereita siinä määrin kuin tarpeen rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi. Tämä tulkittiin avoimena valtakirjana ja seuraavana päivänä osakemarkkinoiden nousu alkoi. Ilmaisu ”do not fight the FED” eli älä taistele Fediä vastaa pätee siis yhä.
5. Valtioiden pelastuspaketit
Keskuspankkien toimet olivat välttämättömiä maaliskuussa, mutta ne eivät olleet yksin riittäviä. Tässä kriisissä riittävän rauhoittava viesti tuli vasta valtioiden toimien ja lupausten kautta. Tämän kriisin pelastaja oli valtio voimallisin julkisen talouden tukitoimin. Yhdysvaltain valtio päätti nopeasti 2,3 biljoonan dollarin tukipaketista.
6. Entä jos valtioiden velkaa ei tarvitsekaan maksaa?
Viime aikoina on ollut mielenkiintoista seurata ehdotuksia talousteorian ja politiikan eri laidoilta. Yksi teema ylittää kuitenkin kaiken muun mielenkiintoisen. Se on oppi siitä, että valtiot saavat varsin huoletta jatkaa velkaantumistaan. Yllättävä ajatus mutta sopii monelle päättäjälle.
Modern Monetary Theory -ajattelu valtaa alaa. Sen mukaisesti maa, jossa on yksi valtio, yksi keskuspankki ja yksi valuutta, voi huoletta antaa valtion velkaantua ja keskuspankki voi ostaa näitä arvopapereita. Näin saisi jatkua siihen asti, kunnes resurssit ovat käytössä ja inflaatio-odotukset tai inflaatio lähtee nousuun.
Osakemarkkinoiden kannalta lisävelkaantuminen on usein ollut hyvä ja tehokas polttoaine. Lisävelka pitää yllä ja lisää taloudellista aktiviteettia. Se korvaa puuttuvan kulutuskysynnän koronakriisin aikana ja se paikkaa ikärakenteen luoman loven talouteen. Keskuspankkien myötävaikutuksella näin voikin jatkua. Keskuspankit voivat ostaa merkittäviä määriä valtioiden arvopapereita.
Ongelmaksi voi kuitenkin muodostua se, että isoja valtioiden toimia voidaan tarvita vuosien 2020 ja 2021 aikana useasti. Jos näin käy, nousee laskun hinta valtioille suureksi. Ehkä joskus myös koittaa laskun maksamisen aika.
Nykytilaa eli osakkeiden voimakasta nousua kuvaa parhaiten toteamus ”liian hyvä ollakseen totta”. Nykytila on hyvä, jos talous elpyy ihmeen lailla nopeasti. Näin ei kuitenkaan liene tilanne. Kehitys on ennemminkin W-muotoinen. Nykytila on liian hyvä ollakseen totta, jos osakemarkkinoiden voimallinen nousu pohjautuu valtioiden velkaantumiseen ilman kattoa. Tämä oletus voi osoittautua vääräksi. Kuulostaisi liian hyvältä, että laskua ei tarvitsekaan maksaa.
Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.
Tagit: