Yhdysvaltain presidentti allekirjoitti 3.2.2025 määräyksen, jonka mukaan hallinto tuo hänelle suunnitelman uuden valtiollisen rahaston eli SWF:n (sovereign wealth fund) luomisesta 90 päivän kuluessa. Pian nähdään siis mikä tämä uusi suuri rahasto on ja mitä se tekee. Tavoitteena on rakentaa valtiovetoinen rahasto, joka kilpailee ainakin suuruudessaan Lähi-idän, Norjan ja Aasian suurten vastaavien rahastojen kanssa. Rahaston tarkoitus ja sisältö jää vielä arvailujen varaan.
Arvauksia rahastosta
Maailmalla olevien esimerkkien ja presidentin määräyksen perusteella voinemme kuitenkin arvuutella mikä tämä rahasto on. Ohessa lyhyt lista arvauksia uuden rahaston tehtävästä ja mallista.
Rahasto perustettaneen siirtämällä liittovaltion nykyvaroista uuden rahaston pesämunaksi merkittävä määrä varallisuutta. Liittovaltiolla on jo nyt 5 700 miljardia dollaria varoja, joista osan voinee siirtää alkupääomaksi.
Rahasto saanee uutta varallisuutta maksuista. Jos USA ajautuu tilanteeseen, että tuontitulleja otetaan käyttöön, tarjoaa tulovirta lisärahoitusta rahastoon. Tahtoa on tuskin siihen, että liittovaltion kassa paisuisi tai uusi tulovirta menisi uusiin valtion menoihin tai edes nykyvelan maksuun. Uusi tulovirta tulleista tai muista lähteistä voitaisiin kanavoida uuteen rahastoon. Eräissä osavaltioissa on ollut käytössä maksuja liittyen raaka-aine- tai kaivostuloihin. Esimerkkejä osavaltioiden suurista rahastoista ovat Alaska Permanent Fund ja Wyoming Mineral Trust Fund.
Rahaston ensisijaisena taloudellisena tavoitteena on pyrkimys parantaa nykyisten varojen tuottoja ja tavoitteeksi asetettaneen ylittää liittovaltion velan kustannus. Tällä pystytään perustelemaan rahaston olemassaolo ja omaisuuden arvon säilyminen yli ajan. Taloudelliseksi tavoitteeksi asetettaneen tämän minimitason ylittävä tuotto jollakin marginaalilla.
Sijoituskohteiden arvaaminen onkin sitten vaikeampi tehtävä. Yhdysvalloissa on pitkä perinne sille, että valtio ei kilpaile yksityisen sektorin kanssa sijoituksissa ja monet toiminnot on kyetty ostamaan yksityisiltä. Esimerkiksi monien valtateiden liikennöiminen on yksityisissä käsissä ja merkittävät puolusvälineiden tuotantoyhtiöt ovat pörssiyrityksiä. Poiketen tästä yksityisen sektorin painotuksesta liittovaltiolla on kuitenkin asuntorahoitukseen erikoistuvat yhteisöt huolehtimassa rahoituksen saatavuudesta asunto-omistamiseen. Norjan eläkerahasto sijoittaa globaalista ja hyvin lähelle vertailuindeksejään pyrkien kuitenkin voittamaan indeksit ja hakien hyviä tuottoja. Yhdysvaltain rahaston tehtäväksi tämä olisi liian vaatimaton sijoitusstrategia, sillä silloin tavoitteet jäisivät vain taloudellisiksi.
Tavoitteet lienevät Yhdysvalloissa korkeammalla. Ongelmaksi muodostuu se, missä määrin uuden rahaston sallitaan kilpailevan yksityisen sektorin kanssa. Jos rahastoa ohjataan strategisempaan suuntaan, voinee kuvitella rahaston liittyvän esimerkiksi raaka-aineisiin, puolustukseen, infrastruktuuriin ja maa-alueisiin. Jos kuvitelmia jatkaa pidemmälle ja yhdistää presidentin viimeaikaisiin lausuntoihin, niin nämä toiminnot voisivat olla Yhdysvaltojen ulkopuolella, jolloin on vähiten kilpailua oman maan yritysten kanssa ja jopa edistetään yhdysvaltalaisten yritysten maailman valloitusta ja markkina-alueita.
Lähi-idän rahastot ovat julkisuuden otsikoiden perusteella kiinnostuneita Euroopan jalkapallojoukkueista. Kiina taasen on kiinnostunut satamista ja raaka-aineista. Lienee helppo arvaus, että presidentti Trumpin kiinnostus ei ole jalkapallojoukkueissa vaan jälkimmäisissä strategisissa hankkeissa.
Läpinäkyvyyden haaste
Yhdysvalloissa on perinne, että julkisten toimijoiden läpinäkyvyys on hyvä. On monia toimijoita, joiden hallitusten kokouksien puheenvuorot on internetistä luettavissa suoraan tai videolta nähtävissä. Tämä tulee asettamaan rajoitteita uuden rahaston toiminnalle. Lisäksi sääntöperäisessä maailmassa, jota vähemmän nykyään kunnioitetaan, on ollut pyrkimys lisätä valtiollisten rahastojen läpinäkyvyyttä. Hyvät käytännöt on kirjoitettu Santiago Principles -paperille vuonna 2008. Silloin tavoite oli lisätä tietämystä Lähi-idän ja Aasian salamyhkäisistä valtiollisista rahastoista. Kiintoisaa nähdä noudattaako Yhdysvallat näitä periaatteita.
Johtopäätös
Rahasto turvaa valtion taloutta ja valtion velan. Moni ennustaa, että Yhdysvaltain liittovaltion velkaantuminen on väärällä polulla. Jopa velkakriisiä on ennustettu tuleville vuosille nyt kun velan suhde bruttokansantuotteeseen on ylittänyt 100 prosentin rajan. Valtiollinen rahasto toimii mahdollisen velkakriisin yhtenä puolustusmekanismina.
Koska Amerikassa kaikki on suurta, lienee selviö, että uudesta rahastosta tulee suuri. Tietäen presidentti Trumpin arvaamattomuuden voimme olettaa, että yllä oleva arvuuttelu on liian maltillinen. Siis jos haluaa tehdä vaihtoehtoisen arvuuttelun, niin lienee parasta ylimitoittaa arvaukset tavanomaisuudesta.
Kirjoittaja on Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi
