Koronakriisi on jatkunut rokotteista ja ihmisten tahdosta huolimatta. Uusi Omicron-variantti sotki kaikkien suunnitelmat asteittaisesta paluusta normaaliin. Paluusuunnitelmiin tehtiin täyskäännös ja paluu vaihtui etäännyttämiseksi. Nyt moni valtio on jälleen purkamassa rajoitteita. Yhteiskuntien uudet koronastrategiat ovat mietinnässä, kun lisätietoa kertyy. Covid-talous on tavalla tai toisella kuitenkin läsnä. Mikä on tämän covid-talouden logiikka?
Pysyvää on jatkuva muutos
Koronakriisin aluksi laskettiin tartunta-aaltojen lukumääriä. Nyt nämä laskelmat on jo lopetettu, sillä niiden loppua ei näy. Lisäksi viimeisin Omicron-aalto on tartuntojen osalta niin korkea, että voitaneen puhua hirmuaallosta. Tämä hirmuaalto on kuitenkin vakavuudeltaan lievempi ja joidenkin arvioiden mukaan myös pituudeltaan lyhyempi kuin aiemmat.
Mahdollisimpana ja toivottavampana lienee skenaario, jossa asiantuntijat arvioivat meille parhaat rokotteet jokaiseksi syksyksi ja toivomme tuon sitten kattavan mahdolliset tulevan talven variantit tai ainakin estävän suurimmat vaarat.
Covid-talous
On mahdollista, että uudessa koronastrategiassa palataan lähes normaaliin elämään mutta täydessä koronatietoisuudessa ja sen tuomissa ymmärrettävissä sekä jatkuvasti muuttuvissa rajoitteissa. Pysyvää olisi jatkuva muutos.
Jos koronasta tulisi talviriesa, niin yhteiskuntien sopeutuminen tulisi olemaan varsin hyvä ja häiriöt talouteen pienet. Tietäisimme etukäteen viruksen tulosta ja nauttisimme kesästä sitäkin iloisemmissa merkeissä. Tietäisimme valomerkin tulevan yhtä varmasti kuin päivät lyhenevät ja lämpötilat laskevat.
Jos kuitenkin erilaiset variantit häiriköivät pitkin vuotta, onkin talousyhtälö hiukan monimutkaisempi. Siinä tilanteessa valtioiden tukitoimet jatkuisivat. Määräävintä olisi viruksen vakavuus ja rokotteiden osuvuus.
Covid-inflaatio
Viimeaikainen inflaatiokeskustelu on pyörinyt väliaikaisen ja pysyvän inflaation välillä. Covid-inflaatio voi olla pysyvä väliaikainen ilmiö. Se ei olisi kuitenkaan pysyvää inflaatiota vaan ohimeneviä hintanousupyrähdyksiä johtuen talouden toimintaketjujen häiriöistä.
Covid-inflaatio on syntynyt tarjonnan supistumisen, kysynnän ryöpsähtämisen sekä erilaisten pullonkaulojen vuoksi. Tilannetta lienee avittanut myös tileillä makaavat talletukset, jotka mahdollistavat kotitalouksien hyvän ostovoiman. Tilannetta on pahentanut myös työvoiman saantiin liittyvät ongelmat. Inflaation määräävät tarjontakapeikkojen lisäksi palkkaneuvottelut ja hinnoittelupäätökset sekä onnistunut rahapolitiikka. Tulevaisuus tehdään vasta huomenna.
Covid-talouden työ ja työpaikka
Covid-talous on luonut uusia työn käsitteitä. Työpaikkana on usein koti, jossa tehdään etätyötä. Monelle se ei kuitenkaan ole mahdollista. Esimerkiksi terveysalalla työ on paikkasidonnaista. Monien syiden vuoksi terveysalalle ei ole maksettu riittäviä palkkoja ja täten moni on tuskastunut sekä jättänyt alan siirtyen muihin töihin.
Yhdysvalloissa työn jättäminen on muutoinkin uusi ongelma. Koronaviruksen aikana houkutus jäädä pois epämiellyttävästä työstä on ollut suuri. Työn palkka ei myöskään jousta riittävästi, jotta työnantaja houkuttelisi riittävästi työvoimaa paremmalla palkalla. Tähän ei ulkomaisen työvoiman houkuttelu ole useinkaan ratkaisu vaan oikean palkan maksaminen. Tässä onkin visainen pähkinä purtavaksi tuleville vuosille. Jos covid-talouden logiikka jatkuu, niin palkkojen nousu jatkunee matalan palkan tai vaikeiden työolojen aloilla.
Covid-talouden investoinnit
Digitalisaatio on ottanut suuren harppauksen eteenpäin. Ihmisten välinen kommunikaatio on siirtynyt digitaalisille alustoille ja matkustaminen on korvaantunut virtuaalisesti. Tekniset ratkaisut ovat nyt olleet riittävän hyviä, jotta digitaalinen kokemus on ollut hyvä. Jos tämä digiloikka olisi jouduttu tekemään aiemmin, niin sen kokemus olisi voinut jäädä myös heikoksi.
Covid-talouden suurimmat riskit ovat kyberturvallisuuteen ja IT-järjestelmien toimimiseen liittyvät riskit. Talous, jossa ei ole fyysisiä tapaamisia eikä digitaalisuus onnistuisi, tarkoittaisi paluuta vuosikymmeniä taaksepäin. Viestin lähettäminen perinteisen postin tai lähetin avulla ei ole niin nopeaa kuin mihin nyt on totuttu.
Digitalisaatio ja lääketiede ovat korona-ajan ajurit. Digitalisaatio auttaa tilanteeseen sopeutumisessa ja lääketiede voisi auttaa täältä ulospääsyssä uusien tehokkaiden rokotteiden avulla.
Voidaankin kysyä mihin nyt kannattaisi politiikka ja valtion talouden voimavarat suunnata? Vastaus lienee selvä eli digitalisaatio ja lääketiede sekä valtava määrä muuta tutkimusta, jolla on mahdollista ratkaista yhteiskunnallisia, taloudellisia ja ympäristön ongelmia. Yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa piilee tärkeimmät resurssit, joiden rahoittaminen on ytimessä, kun yritetään löytää polkua tästä eteenpäin.
Covid-talouspolitiikka ja -rahapolitiikka
Valtiot ja ministerit ovat olleet korona-aikana päätöksenteon keskiössä. Päätöksenteko on usein ollut kovin vaikeaa, ja koska ongelmat ovat kimurantteja, ei helppoja päätöksiä liene tarjolla. Talouspolitiikan ytimessä on ollut rajoitteista kärsivien yritysten ja ihmisten tukeminen. Tämä on rahoitettu velalla ja velan on osittain ostanut valtioiden (tai euroalueen) keskuspankit.
Keskuspankkien rahapolitiikka on covid-taloudessa valtion kanssa symbioosissa toimimista. Tie ja aikataulu normaaliin itsenäiseen rahapolitiikkaan on kuitenkin tuntematon. Tahto kohti normaalia on kuitenkin kova, mutta nykytila on myös monille mieluisa. Velkaa on saatavilla ja vieläpä alhaisella korkotasolla.
Covid-talouden talouspolitiikan kirjoittamaton kirja on verotus. Verotusta ei ole mukava nostaa esille poliittiseen keskusteluun, sillä niistä ei pidetä. Verotus on kuitenkin yksi covid-talouden hallittavuuden avain. Nyt talletustileille kertyy varoja samalla kun valtiot velkaantuvat.
Covid-talous ja sijoittajat
Sijoitusmarkkinoiden tuotot ovat olleet erinomaisia. Covid-talouden alhainen korkotaso ja yllättävän pienet häiriöt talouteen ovat avittaneet osakemarkkinoita sekä antaneet kertaluonteisen hyvän tuoton myös korkosijoituksille. Covid-talouden onnistuneet talous- ja rahapolitiikat ovat tukeneet talouskasvua ja sijoittajien hyviä tuottoja.
Covid-talouden voittajia ovat olleet digitalisaatiosta hyötyvät IT-yritykset. Maailman parhaimmat digitaaliset yritykset sijaitsevat Yhdysvalloissa ja näiden tuotot ovat olleet koko koronakriisin ajan parhaasta päästä. Huoli ylilyönneistä on kurssien noustessa aina suuri. Ja tämä onkin näkynyt viime viikkojen heilahteluna markkinoilla.
Johtopäätökset
Covid-talous on erilainen talousympäristö, jossa jatkuva muutos on pysyvää. Kaikkeen tottuu ja ihminen on onneksi sopeutuvainen eläin.
Avaimet ulospääsyyn ja kohti normaalia on lääketieteen tutkimuksessa, terveyspalvelujen toiminnassa ja ihmisten sivistyksessä. Avaimet sopeutumiseen ja covid-taloudessa onnistumiseen on digitalisaatiossa. Tutkimuksen rahoittamisen hyödyt ovat konkreettisesti edessämme. Mikäli näissä panostuksissa onnistutaan, niin tulevaisuus covid-taloudessa tai siitä irrottautumisessa olisi kaikesta huolimatta valoisa.
Toivokaamme, että lääketieteen tutkimukset ja tuotekehitys löytävät ratkaisut viruksen variantteja vastaan, sillä talouskasvumme onkin tämän onnistumisen varassa.
Kirjoittaja on Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.
