Vuosi on lyhyt aika. Kun tasan vuosi sitten hahmottelin vuotta 2021, niin en tullut ajatelleeksi, että samat haasteet voivat olla jälleen vuoden kuluttua edessä. Varsin vähän on muuttunut yhdessä vuodessa. Osakkeiden arvostustasot ovat edelleen korkeat ja korkotaso on alhainen. Nämä olivat vuosi sitten kuten myös nyt markkinoiden ilonaiheet, mutta myös merkittävimmät riskit.
Pohdittavana oli vuosi sitten lisäksi se, että tuottaako finanssi- ja rahapolitiikan elvytys tulosta. Viimeiseen vastauksena on ollut kyllä, sillä elvytys on tuottanut tulosta. Taloudet ovat nousseet vuoden 2020 koronakuopasta.
Kasvu on ollut siinä määrin voimakasta, että inflaatioluvutkin ovat kohonneet Yhdysvalloissa 6,8 prosenttiin ja euroalueella 4,9 prosenttiin. Nämä ovat isoja lukuja riippumatta siitä ovatko ne väliaikaisia vai ei. Ennusteiden mukaan toimialojen tarjonnan kapeikot hellittäisivät ensi vuoden aikana, mutta avainkysymys lienee ehtivätkö nämä inflaatioluvut jo vaikuttaa palkkavaatimuksiin ja näin pysyvämpään hintojen nousuun.
Yritysten tulokset ovat kasvaneet voimakkaasti Yhdysvalloissa ja Euroopassa vuoden takaisesta heikosta tasostaan. Ennusteet tuloskasvusta vuodelle 2022 ovat kuitenkin varsin maltillisia.
Korona kiusaa
Koronasta on jo kirjoitettu niin paljon, että uutta sanottavaa ei juuri löydä. Tosiasia näyttää kuitenkin olevan, että koronavirus kiusaa yhteiskuntia ja taloutta myös jatkossa. Olemme menossa siihen uuteen normaaliin, mutta se onkin nyt jatkuvien rajoitteiden ja uusien rokotteiden kanssa elämistä uudella normaalilla tavalla. Yllättävää näyttäisi olevan, että maailma voi toimia niinkin. Tämä on osoitus ihmisten ja talouden sopeutuvuudesta ja dynaamisuudesta. Yllättävän hyvin maailman pyörät ovat pyörineet koronaviruksesta huolimatta.
Elvytyksen jatkonjatko
Elvytystä voi jatkaa. Eri asia on, haluaako sitä jatkaa, onko siihen varaa ja onko elvytykselle vaihtoehtoja. Viestit näyttävät olevan sen suuntaisia, että valtiot ovat nykyoloissa jo varovaisempia massiivisen elvytyksen jatkamiseen.
Finanssikriisin jälkeen piti elvyttää, eurokriisin jälkeen piti elvyttää ja nyt koronakriisissä elvytystä on tarvittu. Elvytyksen voima on yleisesti tunnustettu. Valtioiden velkatasot ovat samalla kasvaneet ja finanssipolitiikka dominoi jo rahapolitiikkaakin. Jos kasvu, inflaatio tai markkinavoimat eivät pelasta ja käännä velkaantumisen suuntaa ajoissa, niin suurempia vaikeuksia lienee edessä.
Geopolitiikka
Geopolitiikan riskit ovat tavalla tai toisella joka vuosi pöydällä. Tällä kertaa ne ovat mitä suurimmassa määrin. Moni odottaa Venäjän hyökkäävän Ukrainaan lähiaikoina. Tuo manööveri on roikkunut ilmassa vuodesta 2014 lukien.
Osin sota on jo toteutunut Itä-Ukrainassa ja totaalisena se on ollut läsnä kybersodankäynnin välinein siitä lähtien kun venäläismielinen johto poistui Ukrainasta vuonna 2014. Asiantuntijoiden mukaan Ukraina ei ole ollut aiemmin valmis tavalliseen sotaan, mutta se on tänä päivänä valmiimpi kuin vuosia sitten.
Lännen voima on usko oman järjestelmän ylivoimaisuuteen sekä taloudellisiin pakotteisiin. G7 maat toivat hiljattain julki oman julkilausuman, jossa Venäjän sotilasaggressio johtaisi massiivisiin seurauksiin sekä niillä olisi vakavat taloudelliset seuraukset. Eurooppa ei halua sotaa. Sota johtaisi kaikkien tappioon, sillä lännen rintama siinä vahvistuisi voimallisesti. Markkinoiden kannalta se luo joka tapauksessa geopoliittista epävarmuutta and hyppäyksen energian hintaan. Täytyykin toivoa, että sotakalusto käytetään sotilasharjoitukseen ja sotilaat ja kalusto palaavat turvallisesti koteihinsa.
Kiinan kiinteistöt
Kiinan kiinteistösektorin ongelmat heijastuvat myös vuodelle 2022. Finanssikriisin yhteydessä kesti noin kaksi vuotta asuntomarkkinoiden käänteestä vuonna 2006 vuoden 2008 finanssikriisiin. Jos vastaavaa aikajanaa soveltaisi Kiinaan, niin Kiinan kiinteistösektorin ongelmat olisivat vuoden 2022 iso asia. Onkin kiintoisaa nähdä miten keskusjohtoinen järjestelmä ja siihen yhdistyvä markkinatalousjärjestelmä hoitaa tai ei hoida syntyviä ongelmia. Ongelmien vaikutukset näkyisivät ennen kaikkea BKT:n kasvuvauhdissa, sillä kiinteistösektorin osuus on neljännes kokonaistuotannosta.
Vuosi 2022
Vuosi 2022 näyttää kovin erilaiselta kuin kulunut vuosi. Tuntuukin siltä, että jännitys on samaa luokkaa kuin jääkiekkopelin jatkoajalla tai rangaistuslaukauskilpailussa. Voi olla mahdollista, että hyvä ajat jatkuvat, mutta voi myös olla mahdollista, että jokin riskeistä toteutuu ja vie voiton pois. Näihin molempiin vaihtoehtoihin pitää varautua.
Kirjoittaja on Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.
