Hiilijalanjäljen vähentäminen

1.12.2021 klo 16.32 Timo Löyttyniemi

Sijoittajilla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Tämä rooli ei ole usein kuitenkaan sitä mitä sen ajatellaan olevan. Sijoittaja nimittäin ei useinkaan itse tuota tai valmista mitään. Sijoittajalla on kuitenkin vaikutusvaltaa usean kanavan kautta ja sijoittajan toimilla on vaikutuksia.

Viime vuosien aikana vastuullinen sijoitustoiminta on ottanut suuren askeleen eteenpäin. Avaimena murrokseen on ollut yleinen, laaja ja globaali ymmärrys ilmastonmuutoksesta ja sen vastaisen toiminnan tärkeydestä. Sijoittajien kannalta hiilijalanjälkeen liittyvien mittarien kehittyminen on ollut suuri harppaus. Nyt tiedetään suurelta osin sijoittajien hiilijalanjälki.


Hiilijalanjäljen mittaaminen

Sijoittajat ovat aktiivisesti vaatineet yritysten hiilijalanjäljen läpinäkyvyyttä. Kaksikymmentä vuotta sitten käynnistyi projekti nimeltä Carbon Disclosure Project. Sijoittajat halusivat tietää mikä on yritysten hiilijalanjälki. Jos sääntely ja hinnoittelu kiristyisi, olisi tällä tiedolla merkittävä arvo. Sijoittajien liikehdintä oli kuitenkin epäitsekästä, sillä läpinäkyvyyden hyödyt olisivat kaikkien sijoittajien saatavilla. Kehitys tämän jälkeen on ollut mullistava. Nyt kaikki merkittävät pörssissä noteeratut yritykset kertovat kattavasti hiilijalanjäljestä.

Sijoittajille hiilijalanjälki on sopiva teema. Siinä yhdistyy taloudellinen ajattelu ja vastuullisuus. Sijoittajat pitävät mitattavista asioista. Tyypillisesti mitattavuus on ollut tuottoja ja sijoitussalkun heilahtelun riskejä kuvaava kaksiulotteinen maailma. Nyt kun hiilijalanjäljestä löytyy numeerisia tietoja, on hiilijalanjäljen mittarit ottamassa rooliaan kolmantena ulottuvuutena.

Sijoittaja ei kuitenkaan pysty itse suoraan säätelemään yritysten hiilijalanjälkeä. Yritysjohdon tapaamisissa sijoittajan ääntä kuunnellaan ja sijoittaja voi näin epäsuorasti olla vaikuttamassa ja tukemassa hyvää ja järkevää kehitystä.

Hiilijalanjälkeen vaikuttaminen

Sijoittaja pystyy monin eri tavoin vaikuttamaan oman sijoitussalkun hiilijalanjälkeen. Sijoittajan hiilijalanjälki on osake- ja yrityslainasijoitusten osalta selkeää aritmetiikkaa. Katsotaan ja lasketaan sijoitussalkun hiilijalanjälki hiili-intensiteetin tai kokonaishiilijalanjäljen avulla. Tätä voidaan sitten seurata ajassa.

Hiilijalanjäljen mittaristoon liittyy kuitenkin monia yksityiskohtia, jotka peittyvät yksinkertaisen ja selkeän mittariston taakse. Hiili-intensiteetti on yrityskohtainen numero, joka tyypillisesti mitataan CO2-päästöinä suhteessa liikevaihtoon ja painotetaan sijoituskohteiden markkina-arvojen suhteessa. Näistä vain yksi luku on hyvä luku ja se on tuo CO2-luku. Kaksi muuta lukua kertovat jotakin muuta kuin maailman ilmastonmuutoksen hillintään liittyvää tietoa.

Sijoittaja voi helposti vaikuttaa hiilijalanjäljen suuruuteen. Jos hiilijalanjälkeä mitattaisiin vain hiili-intensiteetin avulla ja siihen kuuluisivat vain yrityksen suorat päästöt ja käytetystä energiasta aiheutuvat päästöt eli niin kutsutut scope 1 ja scope 2 luvut, voi sijoittaja helposti alentaa niiden tasoa. Tämän voisi toteuttaa sijoittamalla Japaniin ja Ruotsiin. Näissä kahdessa maassa päästöt ovat noin kolmasosa tavanomaisen sijoitussalkun päästöistä. Sijoittamalla näiden maiden yrityksiin vääristetään kuitenkin sijoitussalkun tuotto- ja riskitasoja.

Hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttaminen

Tulevaisuuden kehityksen osalta avainasemassa ovat yritysten ja valtioiden hiilineutraalisuustavoitteet sekä niihin liittyvät toimet. Mikäli ne toteutuvat, ja suuri osa yrityksistä ja valtioista saavuttaa nuo tavoitteet vuoteen 2035-2050 mennessä, saavuttanee sijoittaja automaattisesti hiilineutraalisuustavoitteet samanaikaisesti.

Avainkysymys on, voidaanko julistuksiin ja tavoitteisiin luottaa. Tämän vuoden COP26-kokouksen suuri anti oli, että ensi vuoden aikana tavoitteiden toteutukseen ja välitavoitteisiin tullaan pureutumaan yhä tarkemmin. Tämä tulee auttamaan myös sijoittajien hiilineutraalisuusvisioiden toteuttamista. Sijoittaja voi lisäksi omilla salkun painotuksillaan vaikuttaa omaan hiilineutraalisuuteen ja sen saavuttamiseen.

”Saat mitä mittaat”

Ilmastonmuutos ja hiilijalanjälki ovat sijoittajien keskustelujen ja strategioiden ytimessä. Ne ovat saavuttaneet tuon paikan, sillä yksilöt sekä yritysten ja valtioiden päättäjät ottavat nämä asiat vakavasti. Niillä on ja tulee olemaan taloudellisia vaikutuksia, ja täten sijoittajat ovat niistä teemoista kiinnostuneita.

Ilmastonmuutos ja hiilijalanjälki ovat enemmän kuin vain riskienhallintaa, sillä tulevilla sääntely- ja hintamuutoksilla on taloudellisia vaikutuksia. Sijoittajien käyttämät mittarit ovat tärkeitä, sillä mittarit ohjaavat toimintaa. Toivottavaa siis on, että mittarit ja hyvä kehitys menevät samaan suuntaan. Sijoittajille hiili-intensiteetti on käyttökelpoinen mittari, mutta jatkossa mittaristo monipuolistuu ja tarkentuu.

Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.

TLö blogi 2020

Viimeisimmät merkinnät

28.11.2024 klo 14.23
25.10.2024 klo 10.56
10.10.2024 klo 13.15

Tagit

absoluuttiset päästöt ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alirahastointi alphabet amazon bkt Brexit Bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones Draghi EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian hinnat energian tuonti energian vienti energiasota ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF EU euribor Eurooppa Eurooppalaiset eläkejärjestelmät EU-vaalit FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hallitus hedge-rahastot heijastusvaikutukset hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen indeksit inflaatio Innovaatiot institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia johdannaismarkkinat kansainvälinen kauppa kansalaisaloite kansaneläke kapitalismi Kasvu kasvunäkymät kasvuttomuus Kauppalehti kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistömarkkinat kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kilpailukyky kokonaisriski korkomarkkinat korkomurros korkopolitiikka korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen liberalismi lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinakorko markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinat markkinatalous markkinavoima markkinavoimat matala korkotaso matalat korot megatrendit Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit omistajapolitiikka onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus protektionismi puolustuspolitiikka puolustusteknologia puolustusteollisuus pääomasijoitukset päätöksenteko pörssi raaka-aineet rahapolitiikka rahastointiaste rahastot rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset rakentaminen reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskiprofiili riskitaso S&P 500 saalistuskaupankäynti salkkurakenne sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoittaminen sijoittamisen riskit sijoitukset sijoituskäsitykset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sijoitusympäristö sisämarkkinat skenaariot sosiaaliturva sota stagflaatio strategia strateginen allokaatio strateginen autonomia suunnittelu suurvallat syntyvyys sähköpörssit sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke tavoite-eläkeikä teknologia tekoäly teollisuus terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats totalitarismi Trump trumponomics tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva työura uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoituskohteet vakuudet valinnat valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtio-omistus valtiovarainministeriö valuutat valuuttakurssit valuuttamarkkinat vanhuuseläke vapaa kauppa varallisuus varautuminen varustautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkarakenteet velkataakka Venäjä venäjän hyökkäyssota verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä kasvu vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhteisvelka yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina