Ilmastonmuutos ja markkinariskit

8.9.2021 klo 16.05 Timo Löyttyniemi

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat ilmiöt ovat keränneet suurta huomiota. Kesän luonnonilmiöt kuten Keski-Euroopan tulvat ja maastopalot ympäri maapalloa ovat konkretisoineet sen, että vakuutukset eivät kata kaikkia tuhoja. Jos kaiken voisi vakuuttaa ja vieläpä edullisesti, niin monelle se voisi riittää. Nyt kun vakuutuksia ei löydy ja maksajaksi tulevat kansalaiset, asuntojen ja kiinteistöjen omistajat, sekä valtiot, tulee ilmastonmuutoksen riskeistä hyvinkin konkreettisia.
 

Perinteiset riskit

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit markkinoille on perinteisesti jaettu kahteen lokeroon. Ensimmäisenä ovat fyysiset riskit. Näitä syntyy tulvista, myrskyistä, maastopaloista ja muista ilmastonmuutoksen aiheuttamista katastrofeista. Kulut ja kustannukset ovat usein paikallisia. Kustannukset kohdistuvat kansalaisiin, yrityksiin ja tiettyyn valtioon. Näiden riskien yleistyessä niiden vakuuttaminen on yhä vaikeampaa.

Toinen ilmastonmuutoksen riski on uuden siirtymän synnyttämät riskit. Kun yhteiskunnat laajalti ovat siirtymässä kohti vähempää hiilen käyttöä, syntyy voittajia ja häviäjiä. Häviäjiä ovat tietyt teollisuuden alat, jotka eivät ole onnistuneet muuntautumaan uuden kehityksen ja sääntelyn mukaisesti. Energia-alalla ja teollisuudessa on häviäjiä. Niitä voisi symbolisoida vanhat hylätyt tiiliskiviset savupiiput, joita näkyy teollisen rakennemuutoksen jäljiltä. Markkinoilla syntyy siirtymän vaikutuksesta merkittäviä riskejä, mutta myös uusia mahdollisuuksia.
 

Siirtymäpolun riskit

Näiden kahden perinteisen riskin lisäksi siirtymä synnyttää myös uusia riskejä, joita tulemme näkemään sijoitusmarkkinoilla tulevan kahden vuosikymmen aikana. Tahto siirtyä vähähiiliseen talouteen on luja. Siirtymä tulee olemaan kuitenkin kuoppainen ja siirtymäpolku sisältää sijoitusmarkkinoita ja rahoitusmarkkinoita heilauttavia riskejä.

Yksi merkittävimmistä siirtymäpolun riskeistä on valtioiden muuttuvat politiikat. Kun paljon pitää tehdä lyhyessä ajassa, voi päätöksenteko viivästyä tai päättäjät voivat tehdä puutteellisen tiedon perusteella vääriä päätöksiä. Usein myös poliittinen päätöksentekojärjestelmä itsessään synnyttää kompromisseja ja epätäydellisiä ratkaisuja. Kaikki ratkaisut eivät tule olemaan jälkikäteen tarkastellen optimaalisia. Korjaavia toimenpiteitä tullaan tekemään vuosien kuluessa. Nämä muuttuvat päätökset voivat olla sijoittajille merkittäviä riskejä. Rahoitusmarkkinoiden kannalta ne voivat myös johtaa epätasapainoihin ja kriiseihin, jos mittasuhteet ovat riittävän suuria.

Siirtymä vähähiiliseen talouteen luo valtavan määrän uusia mahdollisuuksia yrityksille. Yritysten investoinnit voivat osoittautua hyviksi, mutta siirtymä luo myös mahdollisuuksia virheille. Teknologia ja erityisesti vihreä teknologia kehittyy jatkuvasti. Huomisen uusi teknologia voi mullistaa nykyisen teknologian houkuttelevuutta. Osa uusista lupaavista hankkeista osoittautuu vääriksi.

Sijoittajien odottaessa siirtymää vähähiiliseen talouteen arvopapereiden hinnat tulevat kuvastamaan uutta talouden dynamiikkaa jo tänään. Ennuste tulevaisuudesta voi olla ylioptimistinen. Siirtymä voikin toteutua toisella aikataululla. Keskuspankkien alhaisen koron rahapolitiikka ja arvopaperiostot tekevät tulevaisuuden kassavirroista houkuttelevia ja hinnoista korkeita.

Sijoittajien valitsemat mittarit voivat ja tulevat muuttumaan. Sijoittajia on suuresti ilahduttanut yritysten ja sijoitusinstrumenttien uudet numeeriset tiedot. Yksi tällainen on hiili-intensiteetti. Sijoitussalkulle voidaan nykyään laskea painotettu hiili-intensiteettiluku. Vastaavasti toisiin käyttötarkoituksiin tarjoutuu toisia mittareita. Nämä mittarit voivat kuitenkin ajan oloon muuttua. Jossain vaiheessa huomataan, että jokin toinen mittari kuvaa siirtymän polkua paremmin. Esimerkkinä toimivat ESG-rating luvut. Näyttää siltä, että eri tahojen laskemat ESG-rating luvut poikkeavat suuresti toisistaan.
 

Jälleenrakentamisen mahdollisuus

Vihreä siirtymä on mahdollisuus. Voisi helposti veikata, että siirtymä kohti hiilineutraalista taloutta tulee olemaan suuri jälleenrakennuksen projekti. Moni asia muuttuu ja siihen tarvitaan sementtiä, terästä, puuta sekä rautaa. Taloudelliset rakenteet tullaan jälleenrakentamaan. Ehkä ei samassa määrin kuin sotien jälkeen mutta kuitenkin merkittävällä tavalla.
 

Johtopäätös

Siirtymä kohti hiilineutraalia taloutta tulee tapahtumaan. Valtioiden ja yritysten sitoumukset ovat vahvoja. Sijoittajille ja rahoitusmarkkinoille tämä tarjoaa suuria mahdollisuuksia. Siirtymä pitää sisällään myös riskejä. Nämä riskit tullaan näkemään markkinoilla heilahteluina ja rahoitusmarkkinoilla mahdollisina kriiseinä. Toivokaamme tästä huolimatta viisaita päätöksiä ja tasaista polkua tulevaisuuteen kohti vähähiilistä taloutta.

Linkki pidempään kirjoitukseen aiheesta.

Kirjoittaja on Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja.

TLö blogi 2020

Viimeisimmät merkinnät

28.11.2024 klo 14.23
25.10.2024 klo 10.56
10.10.2024 klo 13.15

Tagit

absoluuttiset päästöt ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alirahastointi alphabet amazon bkt Brexit Bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones Draghi EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian hinnat energian tuonti energian vienti energiasota ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF EU euribor Eurooppa Eurooppalaiset eläkejärjestelmät EU-vaalit FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hallitus hedge-rahastot heijastusvaikutukset hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen indeksit inflaatio Innovaatiot institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia johdannaismarkkinat kansainvälinen kauppa kansalaisaloite kansaneläke kapitalismi Kasvu kasvunäkymät kasvuttomuus Kauppalehti kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistömarkkinat kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kilpailukyky kokonaisriski korkomarkkinat korkomurros korkopolitiikka korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen liberalismi lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinakorko markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinat markkinatalous markkinavoima markkinavoimat matala korkotaso matalat korot megatrendit Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit omistajapolitiikka onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus protektionismi puolustuspolitiikka puolustusteknologia puolustusteollisuus pääomasijoitukset päätöksenteko pörssi raaka-aineet rahapolitiikka rahastointiaste rahastot rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset rakentaminen reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskiprofiili riskitaso S&P 500 saalistuskaupankäynti salkkurakenne sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoittaminen sijoittamisen riskit sijoitukset sijoituskäsitykset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sijoitusympäristö sisämarkkinat skenaariot sosiaaliturva sota stagflaatio strategia strateginen allokaatio strateginen autonomia suunnittelu suurvallat syntyvyys sähköpörssit sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke tavoite-eläkeikä teknologia tekoäly teollisuus terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats totalitarismi Trump trumponomics tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva työura uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoituskohteet vakuudet valinnat valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtio-omistus valtiovarainministeriö valuutat valuuttakurssit valuuttamarkkinat vanhuuseläke vapaa kauppa varallisuus varautuminen varustautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkarakenteet velkataakka Venäjä venäjän hyökkäyssota verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä kasvu vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhteisvelka yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina