Harvoin näin mielenkiintoista tapahtuu. Piensijoittajien nettikirjoittelun voimalla käynnistyi kurssinousu, jossa merkittävä hedge-rahasto joutui ongelmiin ja menetti -50% varoistaan. Tällä tapahtumalla tulee olemaan useita seurannaisvaikutuksia. Tärkeintä on kuitenkin huomata, että markkinat oppivat ja sopeutuvat erittäin nopeasti.
Saalistuskaupankäynnissä (”predatory trading”) sijoituskohteeksi valitaan osake tai muu sijoitusinstrumentti, jonka nykyinen omistaja joutuu esimerkiksi lyhyeksimyynnin ahdinkoon (”short squeeze”). Koska Gamestopin osaketta oli arvioiden mukaan myyty lyhyeksi 130% osakekannasta, eli enemmän kuin osakkeita on, joutuivat lyhyeksi myyneet tahot osakkeen noustessa ostamaan osaketta takaisin vauhdilla. Tämä nopeutti kurssinousua entisestään.
Gamestop on kupla
Tärkeintä on ensin huomata, että Gamestopin hinta kivuessaan yli 300 dollariin eli yli 20 kertaiselle tasolleen normaalista, on kupla. Hinta tulee ennemmin tai myöhemmin sekä tavalla tai toisella korjaantumaan. Samanaikaisesti muut saalistuksen kohteena olevat yritykset, mukaan lukien Nokia, eivät nousseet pysyvästi tai merkittävästi, että sillä olisi suurta merkitystä.
Gamestopin kupla oli kuitenkin rationaalinen kupla. Kun näyttää, että kurssi ampaisee ylös, kannattaa ostamalla liittyä mukaan. Vaikeusaste lisääntyy kurssinousun jatkuessa. Jotkut sijoittajat ostavat liian myöhään ja liian kalliilla. He tulevat ennen pitkään kärsimään tappiot.
Markkinat korjaavat
Tärkeä oppi tapahtuneesta on, että asia korjaantuu automaattisesti. Käy nimittäin niin, että kriisi opettaa. Jokainen hedge-rahasto ja muut vastaavat sijoittajat ovat välittömästi pienentäneet vastaavia riskejään. Piensijoittajat, jotka tässä kuplassa tulevat kärsimään, miettivät seuraavaan kuplaralliin lähtemistä. Moni saalistajien saalistaja on jo liikkeellä. Tämä tulee vähentämään saalistajan voittoja.
Huolestuttavia piirteitä
Gamestop-kuplassa on huolestuttavia piirteitä. Huolestuttavinta on rahoitusvakauden horjuttamisen mahdollisuus. Jos lyhyeksi myynnit saa mitoittaa liian tiukalle suhteessa yrityksen kokoon, osakkeen likviditeettiin ja rahaston kokoon sekä moneen muuhun vaikuttavaan seikkaan, voi yleinen rahoitusvakaus olla uhattuna. Käy nimittäin niin, että vaikka markkinat korjaavat, aina joku voi tehdä kaupan. jonka mitoitus oli väärä. Lumipalloefekti voi käynnistyä herkästi. Lisäksi arvopapereiden välittäjät ovat jo joutuneet ahtaalle.
Ilmiö ei ole uusi. Vastaavia rahoitusvakautta uhkaavia tilanteita syntyi sijoitusmarkkinoilla muun muassa LTCM-kriisissä vuonna 1998, finanssikriisin edellä ja erilaisissa pörssiromahduksissa. Nämä ovat olleet isoja tai pieniä sytykkeitä syntyneeseen kriisiin.
Ilmeelliset piirteet
Ilmeellisimmät piirteet tapahtuneessa olivat sijoittajien sekalaiset tavoitteet. Yleensä sijoittaja tavoittelee voittoa. Se ei aina onnistu, eikä kaikilta kaikkina aikoina. Se onnistuu kuitenkin monilta ja monena aikana. Voitontavoittelu on se, joka saa aikaan markkinoiden kohtuullisen hyvä toimivuuden ja kohtuullisen hinnanmuodostuksen.
Yksi ihmeellinen piirre oli jokin viha. Vihapuhe muita sijoittajia kohtaa on luonut asetelman piensijoittajat vastaan suuret, tai David-Goliath -asetelman. Puhutaan myös anarkiasta. Viha on kuitenkin vieras käsite sijoittamisessa.
Puhtaan voiton tavoittelun puute sekä vihan esiintyminen ovat voimia, joille ei ole sijaa markkinoilla. Molemmat voivat johtaa tappioihin. Tappiot syövät pääomaa ja voimaa. Nämä piirteet eivät sovi yksityissijoittajalle lainkaan eikä instituutiosijoittajalle varsinkaan. Gamestop-sijoitus olikin monelle vain peli.
Lopuksi
Gamestop-peli on kupla. Jotkin saavat voittoja ja jotkin tappioita, kuten normaalisti sijoittamisessa. Haavat korjaantuvat markkinoilla erittäin nopeasti ja moni sopeuttaa riskitasojaan. Rahoitusvakauteen liittyvät piirteet joutuvat kuitenkin tarkempaan syyniin. Ilmiö on hyvä varoitus rahoitusjärjestelmän haavoittuvuudesta ja siksi ilmiö tulee selvittää.
Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.
