Sijoitusmarkkinat ovat aina haasteelliset. Hajautettu sijoitussalkku on tähän asti tuottanut riittävästi ja odotusten mukaisesti pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä tie on kuitenkin aina kuoppainen. Vuoden 2021 näkymät luovat uskoa paremmasta, mutta lähtötilanne on haasteita täynnä.
Vuoden 2020 koronakriisistä on sijoitusmarkkinoilla toivuttu paremmin kuin taloudessa. Talous on kehittynyt viruksen lailla ja sen leviämistä seuraten. Osakemarkkinat ovat kuitenkin eläneet omaa elämäänsä rokotetta odottaen. Nytkin tuntuu siltä kuin rokote olisi jo kaikille kansalaisille pistetty, sen verran varmalta tulevaisuus osakemarkkinoiden mielestä näyttää.
Korkeat arvotustasot
Osakemarkkinoita ovat yhä korkeammalle ajaneet alhainen korkotaso, elvyttävät valtiot sekä yritysten tehostustoimet. Yritysten liiketoiminnat eivät olekaan kärsineet niin pahasti kuin moni luuli ja monilla yrityksillä menee odotuksia paremmin. Tämä ei tarkoita, että kaikilla menisi hyvin. Lentäminen, turismi ja monet muut alat ovat vielä kurimuksessa.
Alhaisen korkotason vaikutuksesta vaihtoehtoiset sijoituskohteet eivät monesti ole houkuttelevia, ja näin rahaa virtaa osakkeisiin. Osakkeiden arvostukset moneen yritysten liiketoiminnan mittariin nähden on korkeat. Huolimatta tästä, jopa arvostettu ”kuplaprofessori” Robert Shiller totesi hiljattain, että alhaiseen korkoon verrattuna osakkeet näyttävät houkuttelevalta sijoituskohteelta eikä osakkeiden korkea arvostustaso olekaan niin absurdi kuin miltä ne näyttävät.
Alhainen korkotaso
Osakesijoittajan perinteinen turvasatama on ollut valtionlainasijoitus. Kun osakkeet laskevat, valtionlainat nousevat arvossaan. Nyt kun keskuspankit ovat vieneet korot alas ja lisäksi ostaneet valtionlainoja, hakeutuvat instituutiosijoittajat riskipapereihin. Nämä kohteet korreloivat samaan suuntaan osakkeiden kanssa.
Negatiivisen koron velkapapereita on maailmassa jo noin 17 000 miljardia dollaria. Näitä ei sijoittaja helposti pääse pakoon, mutta ilmiö on piirre siitä, että kaikki ei ole hyvin.
Keskittyvät markkinat
Osakemarkkinoiden keskittyminen on jatkunut. Maailman osakeindeksistä USA:n painoarvo on jo 55 % ja USA:n painoarvosta teknologia-alan painoarvo on 25 %. Toimiala- tai maakeskittymä ilmiönä ei ole uusi asia, mutta sijoittaja haluaa kuitenkin mieluummin paremman hajautuksen. Keskittyminen on myös indeksisijoittamisen maailmassa usein hiukan itse itseään ruokkiva ilmiö.
Tuottaako elvytys tulosta?
Riskit eivät välttämättä realisoidu osakemarkkinoiden laskun kautta. On myös mahdollista, että kasvuun tähtäävät rahapolitiikat ja valtioiden elvytysponnistelut toimivat ja tuottavat tulosta. Ne voivat saada kasvua aikaan.
Ikääntyvän väestön yhteiskunnassa kasvun generoiminen on kuitenkin varsin haasteellista, sillä yhteiskunnan rattaita pyörittää pienempi työikäinen ja kulutusikäinen väestö. Samalla huollettavien lukumäärä kasvaa.
Pähkinä vuodelle 2021
Instituutiosijoittajilla on haasteellinen pähkinä purtavana. Nämä edellä kuvatut riskit eivät ole uusia. Koronakriisi on vain vienyt näitä riskejä yhä suuremmiksi. Kuten ennenkin nykykehitys voi jatkua edelleen, vaikka moni markkina näyttää kalliilta ja toteutunut hyvä kehitys on syönyt jo tulevia tuottoja. Maailman johtavien analyysitalojen ennusteet lupaavat pääosin positiivista sijoitusvuotta 2021, riskeistä huolimatta.
Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.