Harvoin kirjan julkaisu edeltää kriisiä. Usein käy niin, että kriisin jälkeen julkaistaan lukematon määrä kirjoja. Toisin on kuitenkin kirja, joka käsittelee espanjantaudin pandemiaa vuonna 1918 (”Pale Rider – the Spanish flu of 1918 and how it changed the world”, L. Spinney). Se nimittäin julkaistiin 2017 eli muutama vuosi ennen koronakriisiä. Etuna julkaisun ajankohdassa on se, että nykyinen koronapandemia 2020 ei vääristä tulkintaa vuoden 1918 pandemiasta. Sen voi siis lukea omana teoksenaan.
Kirja ajoittuu aikaan, jolloin ensimmäinen maailmansota oli käynnissä. Pitkän matkan kulkuneuvoina käytettiin rautateitä ja laivoja sekä viestintävälineenä lennätintä. Vaikka globalisaatio ei ollut nykyistä mittaluokkaa, ihmisten liikkuvuutta sekoitti käynnissä ollut sota. Maailma oli monin tavoin erilainen. Lisäksi näiden kahden taudin johtopäätöksiä vaikeuttaa se, että ensimmäinen maailmansota päättyi marraskuussa 1918 hetkellä, jolloin taudin toinen aalto oli vielä käynnissä.
Vuoden 1918 pandemia auttaa ymmärtämään nykyistä koronakriisiä. Tässä muutama johtopäätös mitä kirja tarjoaa:
- Ei tiedetty mistä on kyse
Espanjalaistauti levisi laajalti maaliskuusta 1918 lukien ja se levisi voimallisesti ensiksi Yhdysvalloissa. Vieläkään ei täysin tiedetä mistä tauti maantieteellisesti ilmestyi, mutta lintu-sika-ihminen ketju lienee muuntumisketjuna. Epätietoisuus taudista vallitsi vuonna 1918. Lääkäreillä ei ollut tietoja eikä taitoja. Maskien käytöstä oli erilaisia mielipiteitä, ja neuvoiksi voitiin antaa tupakkaa tai alkoholiakin, kuten myös aspiriinia, jonka liikakäyttö aiheutti lisäongelmia.
- Levisi eri puolille maailmaa eri ajankohtina
Koska tauti sekä informaatio eivät kulkeneet sata vuotta sitten yhtä nopeasti kuin nyt, levisi tauti eri aikaan eri puolille maailmaa ja aiheutti ihmetystä yhä uudelleen sen ilmaantumisen yhteydessä.
Ensimmäinen aalto tuli keväällä 1918. Toinen aalto syksyllä 1918 ja kolmas aalto sen jälkeen.
- Pandemian vaarallisuus muuntui
Toinen aalto oli vaarallisin ja ensimmäinen oli laimein. Kolmas oli jotain näiden väliltä. Virus oli vakava vain pienelle osalle viruksen saaneista. Suurimmalle osalle se oli vain kausi-influenssa.
- Katosi pois ilman rokotetta
Virus katosi aaltojen jälkeen. Toisaalta päättymisaika ei voida julistaa samoin kuin sodissa.
Kuolleiden määrästä on liikkunut useita tietoja vuosikymmenten saatossa. Nykyinen arvio lienee 50 miljoonaa kuollutta, joista merkittävä osa oli Aasiassa.
- Espanjalaistauti ei ollut Espanjasta
Kun tauti ilmaantui Espanjaan, luulivat espanjalaiset taudin olevan heiltä peräisin. Tähän naapurivaltiot olivatkin tyytyväisiä ja näin espanjalaistauti jäi sanana voimaan.
- Yhdistävänä tekijänä myös presidentti Trump
Näitä kahta viruskriisiä yhdistää myös presidentti Donald Trump. Donald Trumpin isoisä kuoli äkillisesti virustautiin toukokuussa 1918. Kirjan mukaan isoäidin saama henkivakuutuskorvaus antoi pääomasykäyksen New Yorkin kiinteistösijoituksien laajentamiselle. Ja loppu onkin historiaa.
- Terveydenhuollon kehittäminen sai sykäyksen
Kirjan mukaan valtiot käynnistivät suuria hankkeita terveydenhuoltojärjestelmien parantamiseksi pandemian jälkeen 1920-luvulla. Jopa kansainvälisen organisaation WHO:n alkujuuret juontuvat tuohon aikaan.
Sodan päättymiseen voidaan yhdistää vauvabuumi. Tutkijoiden mukaan myös itse pandemian päättymisellä oli yhteys sen jälkeiseen vauvabuumiin.
- Kirjan neuvoja ei kuunneltu riittävästi
Kirja listaa neuvoja, siis vuonna 2017, miten voisi varautua tuleviin pandemioihin. Kansainvälinen raportti (GHRF) oli aiemmin vuonna 2016 esittänyt 4 miljardin dollarin julkista ja yksityistä panostusta vuosittain pandemian ennaltaehkäisyyn neljälle alueelle. Kohteiksi suositeltiin osaava ja motivoinut julkinen terveydenhuollon henkilökunta, tautien seurantajärjestelmä, tehokas laboratorioverkosto sekä paikallisyhteistyö.
Vuoden 1918 pandemialla ja vuoden 2020 koronakriisillä on siis eroista huolimatta paljon myös yhtäläisyyksiä. Sata vuotta on pitkä aika. Sodista on kirjoitettu paljon, mutta pandemioista yllättävän vähän. Niiden tuho voi olla kuitenkin samassa mittaluokassa niin taloudellisesti kuin myös inhimillisesti. Näin myös riskienhallinnassa käytettävien mittareiden ”todennäköisyys” ja ”vaikutus” asteikot menevät pandemioiden osalta uudelle tasolle. Ensin tulee kuitenkin päästä tämän pandemian yli.
Lähde:
Laura Spinney ”Pale Rider – the Spanish flu of 1918 and how it changed the world”, Penguin Random Housewife, 2017.
Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.
