Kriisin neljä skenaariota

17.4.2020 klo 9.14 Timo Löyttyniemi

Ihmetyksellä voimme seurata koronaviruksen etenemistä ja massiivisia vastatoimia sen hillitsemiseksi. Päätöksenteon keskiössä on ollut ihmisten terveys, sairaalakapasiteetti, tehohoidon kapasiteetti sekä kuolleiden määrä. Luottamus terveysviranomaisten arvioon on ollut suurta ja he ovat olleet päätöksenteon ytimessä. Samalla epävarmuus siitä, mitä tiedetään ja mitä ei tiedetä, on yllättänyt. Tästä eteenpäin näyttäisi seuraavat neljä skenaariota selittävän talouden ja markkinoiden etenemisuran.
 

Skenaario 1: IHME

Ihme-skenaariossa koronavirus saadaan pois rokotteella tai viruksen luonnollisen heikkenemisen avulla muutamassa kuukaudessa. Tämä ihme riittäisi saamaan aikaan sen, että talous pystyisi nopeasti toipumaan. Sosiaalinen kanssakäyminen palautuisi nopeasti ennalleen ja jopa ravintolakulutus ja matkustaminen elpyisivät. Rokotteen saaminen markkinoille nopealla aikataululla lienee ihme. Ihme-skenaario toteutuisi myös, jos viruksella olisi taipumus heiketä itsessään tai heiketä suotuisan sään avulla.

Ihme-skenaario tarkoittaisi, että presidentti Trumpin sanonta ”One day, it’s like a miracle, it will disappear” (27.2.2020) toteutuisi koronavirukseen ja maailma palaisi nopeasti ennalleen. Talouden ja markkinoiden kannalta tämä tarkoittaisi V-tyyppistä palautumista.
 

Skenaario 2: HOITOKEINO

Hoitokeino-skenaariossa koronavirukseen löydettäisiin lääkehoito. Hoitokeino vähentäisi sairaalakapasiteetin ja tehohoidon tarvetta ja näin korjaisi yhden pullonkaulan terveydenhuollon ketjussa. Hoitokeino ei estäisi itse tartuntaa, mutta pitäisi tartunnan saaneet turvassa pahimmilta komplikaatioilta. Julkisuudessa on väläytelty, että hoitokeino voisi olla mullistava. Näyttää kuitenkin olevan, että hoitokeinoista ei ole riittävää tietoa ja jotkin levinneet tiedot ovat asiantuntijoiden kiistämiä. Presidentti Trump totesi erään hoitokeinon olevan ”a game changer” (19.3.2020). Näin ei vielä ole käynyt.
 

Skenaario 3: PERUSKUVA

Peruskuva-skenaariossa koronavirus aiheuttaisi eri asteista häiriöitä, kunnes rokote löytyy. Julkisuudessa on arveltu uuden rokotteen syntyvän noin vuoden kuluessa. Näin nopea kehitystyö voisi olla mahdollista siksi, että moni tutkimusryhmä panostaa sinnikkäästi ratkaisun ja kehitystyön onnistumiseen. Voisimme näin olettaa, että rokote olisi laajasti käytettävissä vuonna 2021. Jos näin tapahtuisi, tarkoittaisi se sitä, että koronavirus olisi jossain muodossa uhkana siihen asti. Se voisi olla sitä paikallisesti tai laajalti, pyrähdyksittäin tai pysyvästi, nykymuodoissaan tai muuntuneena. Voi olla, että usea valtio osaa ottaa käyttöön parhaan tekniikan, aktiivisen testauksen ja tartuntaketjujen seuraamisen. Hyvästä yrityksestä huolimatta, ihmisten käyttäytyminen olisi varovaista ja pidättyvää kunnes uusi rokote on käytössä. Taloudesta ja osakemarkkinoita tulisi kaksijakoista. On aloja, jotka tilanteesta hyötyisivät tai vähintään pystyisivät sinnittelemään. Kuitenkin monilla aloilla kohdataan pitkittyneitä ongelmia. Ravintola- ja matkailualat eivät pystyisi muuntumaan riittävän nopeasti. 

Valtioiden ja keskuspankkien massiiviset panostukset maaliskuussa 2020 saisivat jatkoa. Entisen elintason ylläpitämisen yhteiskunnallinen ja taloudellinen lasku olisi suuri, ehkä jopa sietämätön. Vaikeita valintoja jouduttaisiin tekemään pitkin vuotta. Likviditeetin ylläpitämisestä siirrytään riskien jakamiseen. Tuen antamisesta olisi lyhyt matka verojen keräämiseen. Valtioiden velkaantuminen olisi mahdollista keskuspankkien arvopaperiostojen turvin, mutta verojen keräämisen siirtämistä ei voisi lykätä pitkään.

Talouden ja markkinoiden kannalta peruskuva -skenaario tarkoittaisi, että talous ja osakemarkkinat sahailevaa ylös ja alas W-kirjaimen mukaisesti vuoden 2020 aikana. Rokotteen odotus toisi lohtua ja uskoa tulevaisuuteen.  Tämä odotus näkyisi ainakin osakemarkkinoilla huolimatta siitä, että taloudessa toipuminen ei toteutuisikaan vielä.
 

Skenaario 4: LAMA

Mikäli koronavirus on riesana pitkään ja mikäli uutta rokotetta ei keksitä, voisi seurauksena olla pidempi aikainen lama. Jos koronavirus riepottelee kansakuntia ympäri maailmaa ja jos kuluttajien käyttäytyminen on varovaista, ei maailma ole entinen. Moni asia muuttuisi eikä paluuta vanhaan olisi. Ihmisten käyttäytyminen muuntuisi ja talousjärjestelmä sopeutuisi. Talouskasvu sakkaisi ja osakemarkkinat olisivat pelokkaat.
 

Talouden ja markkinoiden kehitystä kuvaavat kirjaimet muuntuvat

Skenaariot eivät täysin sulje toisiaan pois. Ne voivat edetä myös limittäin ja peräkkäin. Taloudessa ja markkinoilla voidaan yhtenä päivänä uskoa yhteen skenaarioon ja toisena päivä jo toiseen. Talouden ja markkinoiden kehityskulkua kuvaavat kirjaimet muuntuvat nyt ajan kuluessa.

Ajan kuluessa ja ongelmien siirtyessä V-muotoiset skenaariot talouden elpymisestä muuttuvat parhaimmillaan U-muotoisiksi, vaikka ihme tapahtuisi. Kriisin pitkittyessä jää jäljelle todennäköisin W-muotoinen kehitys, jossa on vaihtelua koronakriisin etenemisen ja elvyttämisyritysten aallokossa. Perusskenaarion W-kirjain voi olla kallellaan molempiin suuntiin pessimismin ja optimismin aallokossa. Laman L-muotoiseen talouden kuvaan ei kukaan halua uskoa. Maailma pystyy parempaan. Valtioiden ja keskuspankkien toimet purevat ja yksityinen yritteliäisyys luo hyvää ennen pitkään.

 

Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.

TLö blogi 2020.jpg

Tagit:

Viimeisimmät merkinnät

25.10.2024 klo 10.56
10.10.2024 klo 13.15
20.9.2024 klo 14.20

Tagit

absoluuttiset päästöt ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alirahastointi alphabet amazon bkt Brexit Bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones Draghi EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian hinnat energian tuonti energian vienti energiasota ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF EU euribor Eurooppa Eurooppalaiset eläkejärjestelmät EU-vaalit FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hallitus hedge-rahastot heijastusvaikutukset hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen indeksit inflaatio Innovaatiot institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia johdannaismarkkinat kansainvälinen kauppa kansalaisaloite kansaneläke kapitalismi Kasvu kasvunäkymät kasvuttomuus Kauppalehti kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistömarkkinat kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kilpailukyky kokonaisriski korkomarkkinat korkomurros korkopolitiikka korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen liberalismi lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinakorko markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinatalous markkinavoimat matala korkotaso matalat korot megatrendit Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit omistajapolitiikka onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus protektionismi puolustuspolitiikka puolustusteknologia puolustusteollisuus pääomasijoitukset päätöksenteko pörssi raaka-aineet rahapolitiikka rahastointiaste rahastot rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset rakentaminen reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskiprofiili riskitaso S&P 500 saalistuskaupankäynti salkkurakenne sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoittaminen sijoittamisen riskit sijoitukset sijoituskäsitykset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sijoitusympäristö sisämarkkinat skenaariot sosiaaliturva sota stagflaatio strategia strateginen allokaatio strateginen autonomia suunnittelu suurvallat syntyvyys sähköpörssit sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke tavoite-eläkeikä teknologia tekoäly teollisuus terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats totalitarismi tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva työura uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoituskohteet vakuudet valinnat valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtio-omistus valtiovarainministeriö valuutat valuuttakurssit valuuttamarkkinat vanhuuseläke vapaa kauppa varallisuus varautuminen varustautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkarakenteet velkataakka Venäjä venäjän hyökkäyssota verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä kasvu vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhteisvelka yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina