Eläkesijoittajilla on koronakriisin keskellä paljon pohdittavaa. Mikä on tämän kriisin pituus ja syvyys? Milloin sijoittajan tulee vähentää tai lisätä riskitasoa? Milloin markkinat ja talous elpyvät? Usein nämä pohdinnat ja näkemykset koskevat sijoitusmarkkinoiden hintojen tulevaisuuden kehitystä. Tällöin ne koskevat tyypillisesti sijoitusinstrumenttien ostoja ja myyntejä toisilta sijoittajilta. Sijoitustoiminnalla on myös positiivinen sivuvaikutus, jos siinä on rahoituksellinen vaikutus. Kriisissä tällä sivuvaikutuksella voi olla tärkeä rooli.
"Sijoitustoiminnalla on myös positiivinen sivuvaikutus, jos siinä on rahoituksellinen vaikutus."
Normaalin markkina-arvioinnin ja sijoitustoiminnan lisäksi institutionaalinen sijoittaja osallistuu myös yritystoiminnan rahoittamiseen usealla eri tavalla. Kriisissä tämä rahoittamisen ja investointien näkökulma on se missä sijoittajan ja yhteiskunnan tavoitteet kohtaavat konkreettisesti.
Käytän tässä kirjoituksessa esimerkkinä VERin sijoitustoimintaa. Olen viime aikoina kuullut kommentteja siitä, että eläkesijoittajan ei tulisi aktiivisesti miettiä yritysrahoitusta ja myös kommentteja, että eläkesijoittajan tulisi huomattavasti voimakkaammin tulla apuun tässä yrityksiä pahasti koettelevassa kriisissä. Nämä näkemykset lienevät varsin kaukana toisistaan. Mikäli valinta on VERin, toimii kultainen keskitie tässä parhaiten.
Useassa maassa on toteutettu toimenpiteitä, joilla on pyritty pitämään yritysten lyhytaikainen rahoitusmarkkina toiminnassa. Tämä niin kutsuttu yritystodistusmarkkina koostuu suurehkojen yritysten alle 12 kuukauden velkainstrumenteista. Useat keskuspankit ovat aktivoituneet näillä markkinoilla joko yksin tai sitten yhdessä valtioiden kanssa. Miksi näin? Syynä on se, että näiltä markkinoilta sijoittajan on helppo poistua kriisin keskellä ja yritykset kohtaavat näin yllättäen toimimattomat markkinat. Mikään yritys ei täysin nojaa tähän hyvin lyhytaikaiseen rahoitukseen, mutta tämä kanava tarjoaa puskuria huonojen aikojen yli. Yritystodistuksien avulla yritys voi hoitaa maksuja, maksaa takaisin erääntyviä lainoja tai vain vahvistaa kassaa tuleville kuukausille.
"Sijoittajan on helppo poistua kriisin keskellä yritystodistusmarkkinoilta ja yritykset kohtaavat näin yllättäen toimimattomat markkinat."
VER omistaa yritystodistuksia osana noin 20 miljardin euron sijoitussalkkua. Niiden avulla voidaan hajauttaa rahamarkkinasalkkua, joka koostuu valtioiden lyhytaikaisista velkasitoumuksista, talletuksista tai rahamarkkinarahastoista. VERin rahamarkkinasalkku on kooltaan noin 1,5 miljardia euroa.
Suomen valtio julkisti maanantaina 16.3. laajan kirjon toimenpiteitä, joilla pyritään torjumaan koronakriisin haittoja talouteen. Yhtenä toimenpiteenä oli VERin enintään 1 miljardin euron sijoitukset yritystodistusmarkkinoille. Sijoitukset toteutetaan osana VERin normaalia sijoitustoimintaa. Sijoitusten ajankohta ja täsmällinen määrä määräytyy markkinakehityksen ja tuoton mukaan. Tavoitteena on hajauttaa sijoitukset liikkeellelaskijoiden mukaan sekä myös hajauttaa ostojen ajankohta. Eli sijoituksia on tarkoitus tehdä useiden viikkojen kuluessa.
"Sijoitukset yritystodistusmarkkinoille toteutetaan osana VERin normaalia sijoitustoimintaa."
Sijoituksen kohdistetaan alhaisen luottoriskin omaavien yritysten yritystodistuksiin ja sijoitusten odotettu tuotto vaihtelee normaalisti 0,2 %:n ja 0,8 %:n välillä. Tuotto-odotus on hiukan noussut koronakriisin vaikutuksesta ja luonnollisesti se tulee vaihtelemaan lähiviikkoina, kun nähdään mihin suuntaan tämä kriisi menee. Tuotto-odotus on siis hiukan korkeampi kuin muun rahamarkkinasalkun instrumenttien tuotto.
VER on näin maaliskuun jälkipuoliskolla lisännyt sijoituksia yritystodistusmarkkinoille niin, että maaliskuun lopulla näitä sijoituksia oli yhteensä noin 300 miljoonaa euroa.
Yritystodistusmarkkinoiden toimimattomuus tuli vastaan myös finanssikriisin jälkimainingeissa vuoden 2008 lopulla. Tällöin VM ilmoitti, että VER voi sijoittaa enintään 500 miljoonaa euroa näille markkinoille. VERin sijoitukset toteutettiin osana normaalia sijoitustoimintaa. Toisin kuin moni muu institutionaalinen sijoittaja ja yritys, VER pysyi näillä markkinoilla kriisin kuukausina. Nämä markkinat normalisoituivat sittemmin, kun osakemarkkinat ja talous palasivat asteittain normaalille polulle.
"Toisin kuin moni muu institutionaalinen sijoittaja ja yritys, VER pysyi näillä markkinoilla kriisin kuukausina."
Mikäli koronakriisi noudattaa aiempien kriisien kaavaa, voidaan arvioida, että institutionaaliset sijoittajat ovat monella tavalla rahoittamassa yrityksiä ja julkista sektoria. Näin ne ovat osaltaan mukana kriisin haittojen torjunnassa.
On odotettavaa, että markkinahäiriön jälkeen yritykset laskevat liikkeelle joukkovelkakirjalainoja. Joitakin vanhoja velkoja erääntyy ja jokin projekti vaatii rahoitusta. Yritykset saavat pitkäaikaista rahoitusta pankeilta lainojen muodossa sekä sijoittajilta joukkovelkakirjojen muodossa. Eläkesijoittajat ovat kohtuullisen suuri sijoittajajoukko joukkovelkakirjojen markkinoilla.
Julkiset menot lisääntyvät kriisissä. Koronakriisissä usea valtio on julkistanut merkittäviä tukia kansalaisille ja yritystoiminnalle. Tämä meno pitää jotenkin rahoittaa ja se toteutuu laskemalla liikkeelle valtioiden velkakirjoja, joihin institutionaaliset sijoittajat sijoittavat.
Jos kriisi osoittautuu syväksi, on odotettavissa, että joillekin yrityksille syntyy oman pääoman riittämättömyyden ongelma. Tällöin uusien osakkeiden liikkeellelasku on vahva keino paikata taseita. Pääomistajat ja institutionaaliset sijoittajat mahdollistavat terveiden yritysten toiminnan jatkumisen.
Eläkesijoittajat toimivat myös kiinteistö- ja infrastruktuurisijoittajina. Siltä osin, kun näihin projekteihin siirtyy uutta rahaa investointien rahoittamiseen, se tukee talouskehitystä. Samoin pääomasijoitustoiminta sekä velkasijoittaminen rahastojen kautta voi tarjota tilaisuuksia, joissa yrityksen rahoituksen saanti ja hyvä sijoitustoiminta kohtaavat.
"Eläkesijoittaja pystyy parhaiten palvelemaan yhteiskuntaa huolehtimalla sijoitusten hyvästä hoidosta pitkäjänteisesti."
Eläkesijoittaja pystyy parhaiten palvelemaan yhteiskuntaa huolehtimalla sijoitusten hyvästä hoidosta pitkäjänteisesti. Riittävän tuoton saaminen pitkällä aikavälillä on tärkein lisäarvo. Kriisi tuo myös uusia mahdollisuuksia. Institutionaalisten sijoittajien osallistuminen sijoittajan ominaisuudessa rahoitukseen, kuten yritysten ja julkisen sektorin rahoittamiseen eri maissa, on tuottonäkökulman lisäksi lisäarvo yhteiskunnalle. Tämä on sijoitustoiminnan positiivinen sivuvaikutus ja sen merkitys korostuu kriisissä.
Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.
Tagit: