Yhden luonnehdinnan mukaan makrotalouden aikakausi sijoitusmarkkinoilla päättyi vuonna 2007. Sen jälkeen siirryttiin keskuspankkien aikaan, joka puolestaan viime vuonna muuttui politiikan kaudeksi.
Ainakin tuoreen kehityksen osalta kuvaus vastaa arkea Valtion Eläkerahastossa. Vielä viime keväänä maanantaipalaveriemme päähenkilöitä olivat keskuspankkiirit. Nyttemmin Janet Yellen ja Mario Draghi ovat siirtyneet lähestulkoon kulisseihin ja näytelmän (tai siis todellisuuden, vaikka ajoittain tuntuu näytelmältä) pääosissa paistattelevat Donald J. Trump ja Marine Le Pen.
Trading-huoneiden keskelle on asettunut istumaan politiikka, jonka vaikutukset ulottuvat maailmantalouden painopisteistä pienimpiin yksityiskohtiin. VERissäkin yhdellä näyttöruudulla päivittyi viimeiset viikot ennen Yhdysvaltojen vaaleja tauotta reaaliaikainen fivethirtyeight-vaaliennuste.
Politiikka on kuitenkin monella tavoin hankala rasti sijoittajalle. Sitä ei juuri opeteta kauppakorkeakouluissa rahoituksen oppiaineessa. Tätä kirjoitettaessa Bloomberg TV:ssä oli juuri ollut haastateltavana ison finanssitalon Chief political analyst, jonka alaisina on ehkä legioona muita politiikka-analyytikoita. Suomessa valtio-opin opintopiireissä on vanhastaan ollut urasuunnitelmana pikemminkin Paasikivi-opisto tai Työväen Akatemia kuin Goldman Sachs.
Poliittinen ennustaminen on kovin vaativaa jo sinänsä, mutta sijoitustoiminnassa se ei riitä, vaan pitäisi myös osata arvioida vaalitulosten ja poliittisten päätösten markkinavaikutukset. Pelkästään viimeisen vuoden aikana on saatu lukuisia esimerkkejä politiikan ja markkinoiden syy-seuraussuhteiden monimutkaisuudesta.
Ilmeisimpiä tapauksia on osakemarkkinoiden kehitys Yhdysvalloissa. Ennen vaaleja osakeindeksit liikkuivat gallupien ja vedonlyöntikertoimien tahdissa niin, että Hillary Clintonin voiton todennäköisyys nosti kursseja ja päinvastoin. Vaalien jälkeen indeksit ovat kuitenkin kohonneet ennätyksiin. Ne, jotka olivat sijoittaneet amerikkalaisiin osakkeisiin luottaessaan Clintoniin voittoon, tekivät hyvän tilin.
Britanniassa osakekurssien kehitys on niin ikään ollut erityisen vahvaa Brexit-äänestyksen jälkeen ensimmäisten päivien hämmennyksen haihduttua.
Brasilia oli viime vuonna poliittisessa kaaoksessa, mutta osakemarkkinoilla oli juhlat. Vielä rajumpaa pörssikurssien nousua nähtiin Venezuelassa.
Politiikan ja markkinakehityksen suhde ei sentään aina ole nurinkurinen. Ranskan ja Saksan valtionlainojen korkoero on levinnyt nopeasti sijoittajien herätessä ajatukseen, että Ranskan joukkolainoja ostaneet voivat vielä löytää salkuistaan frangimääräisiä papereita.
Melko suoraviivaisia vaikutuksia politiikalla voi olla eri toimialojen osakkeille. Odotukset Yhdysvaltojen ilmasto- ja energiapolitiikan suunnan muuttumisesta ja löyhemmästä pankkisääntelystä ovat saaneet näiden sektorien yhtiöiden kurssit kovaan nousuun. Heti vaalien jälkeisenä päivänä muutamien amerikkalaisten vankilayhtiöiden kurssit ponnahtivat iloisesti.
Uusin ilmiö on syntynyt, kun yksittäisiä yrityksiä koskevat keskustelut ja kannanotot ovat nousseet näkyvään asemaan Yhdysvaltojen valtiojohdon toiminnassa. Markkinoille on tullut botteja, jotka antavat automatisoidusti osto- tai myyntitoimeksiannon, kun presidentillisessä tviitissä mainitaan jokin yhtiö – tviitin sentimenttiä tulkitsevan koodin määrittäessä toimeksiannon suunnan.
Yhtiöiden talouslukuja ikänsä huolellisesti tutkinut analyytikko ei ehkä joka hetki tunne oloaan kotoisaksi maailmassa, jossa ennalta ohjelmoidun tviittivirta-analyysin merkitys on kassavirta-analyysiä suurempi.
Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja.
Tagit: