Yhteiskunnassa halutaan, että ihmiset työskentelevät pidempään. Parhaimmillaan työ tuo iloa työntekijälle itselleen, valtio saa verotuloja ja eläkejärjestelmä on kestävämmällä pohjalla. Kaikki hyötyvät, jos työn tekemistä voi jatkaa pidempään. Kaikissa ammateissa työnteon pidentäminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Fyysisesti rasittavissa töissä voi matalampi eläkeikä tulla tarpeeseen ja on myös työtehtäviä, joissa työn ilo menee harmituksen puolelle. Työntekijät tekevät kuitenkin töitä myös eläkkeellä. ETK:n tuoreiden selvitysten mukaan noin kolmasosa suomalaisista eläkkeensaajista työskentelee vähintään osan ajasta.
Pidempi elinikä
Suomessa päätettiin vuoden 2017 eläkeuudistuksessa siitä, että eliniän odotetusta pidentymisestä osa kanavoidaan työurien pidentämiseen. Eläkkeelle siirtymistä haluttiin siirtää. Eläkejärjestelmän kannalta työurien pidentäminen on kannattavaa, jos järjestelmän parametrit on asetettu sopivasti niin että järjestelmä hyötyy. Motivaationa on myös puhtaasti kyseisillä uudistuksilla saada aikaan automaatio, jossa järjestelmä pysyy tasapainossa eliniän pidentyessä ja jos eläkelupauksista pidetään kiinni.
Yksilön valinta
Yksilölle tarjotaan eläkkeelle jäämiseen valintoja. Suomessa on käytössä käsitteet alin eläkeikä, tavoite-eläkeikä sekä karttumisen yläikäraja. Näiden lisäksi on polkuja aiempaan eläkkeelle siirtymiseen. Yksilö saa näin päättää minkä polun valitsee etuusperusteisessa järjestelmässä. Valintaan löytyy runsaasti laadukasta informaatiota. Yksilö voi tarkistaa työeläkeyhtiöiden työeläkeotteesta itseään koskevaa tietoa kuten eläkekertymän tai tehdä laskelmia tulevasta eläkkeestä eri palkan ja työuran pituuksilla.
Järjestelmän houkutus
Yksilöllisellä työeläkeotteella on suuri merkitys yksilölle. Työeläkeotetta voinee verrata pankkien tiliotteeseen. Saldo kiinnostaa jokaista oli sitten kyseessä pieni tai suuri saldo. Näin myös työeläkeotteen laita. Ainakin eräissä työeläkeotteissa on jäänteenä jäänyt houkuttelu siihen, että yksilö tarttuisi alimpaan eläkeikään. Jos kuitenkin yksilöä kiinnostaa pidempi työura, tarjoaa työeläkeote tiedon tavoite-eläkeiän tuomasta korkeammasta eläkkeestä.
Työeläkeotteen esitystavan voisi kääntää toisinpäin. Yksilölle voisi otteessa tarjota ensin tavoite-eläkeikää sekä näyttää tämän jälkeen, että jos kuitenkin päättää jäädä aiemmin eläkkeelle, hän menettää euroja. Menetys on kohtuullisen suuri, riippuen eläkkeen suuruudesta useita prosentteja. Pitkällä aikavälillä näillä prosenteilla on yksilölle suuri merkitys eläke-euroissa.
Psykologia voisi antaa vastauksen kysymykseen kumpi viestintä on parempi. Onko parempi kertoa pidentyneen uran lisäansio vai onko parempi kertoa lyhyen uran eurojen menetys? Eläkejärjestelmän kannalta pidempi työura lienee parempi kuin lyhyt. Yksilölle lisätyö voisi olla kiintoisaa, jos työ maistuu. Valtio verojen saajana voisi myös kiittää pidentyneestä työurasta, pienemmistä kansaneläkemaksuista sekä terveysmenoista. Eläkeikä ei ole eläkejärjestelmään liittyvä tekninen laskennallinen yksityiskohta, vaan se on henkilökohtainen ratkaisu.
Kansainvälisen vertailun mukaan eläkeikää voisi vielä korottaa Suomessa. Suomi on eläkeiässä tilastojen keskitasoa. Tuskin onnellisuus romahtaisi, jos työ jatkuisi pidempään myös Suomessa. Islanti ja Tanska ovat kansainvälisen tilaston johtajia, kun eläkkeelle siirrytään vasta noin 67-vuotiaina. Tuttavani näissä maissa ovatkin todenneet, että eläkkeellä jäänti ennen tuota ikää on tuttavapiirin ryhmäpaineen vaikutuksesta vaikeaa. Maassa maan tavalla.
Mikä on nuoren eläkeikä?
ETK:n tilastojen mukaan Suomessa nuoren 18-vuotiaan työntekijän alin eläkeikä on 69 vuotta ja 1 kuukautta. Nuorimmille ei ole vielä määrätty tavoite-eläkeikää. Jos tähän lisätään yksinkertainen arvio siitä, kuinka paljon tavoite-eläkeikä on korkeampi kuin alin eläkeikä, voidaan päätyä eläkeikään, joka olisi 71 vuotta ja 5 kuukautta. Nuorelle tämä tarkoittaa kuitenkin niin kaukaista horisonttia eli vuotta 2077, että se lienee ajatusten ulottumattomissa.
Lopuksi
Viestinnällä ja psykologialla on suuri merkitys ihmisten käyttäytymiseen. Jos eläkejärjestelmään on luotu käsite tavoite-eläkeikä, niin tuo tarkoittanee tavoitetta, jota kohti kansalaisten toivotaan menevän. Tavoite-eläkeikää kannattaa tarjota ensimmäisenä vaihtoehtona. Työuran pituuden valinta jää yksilölle, mutta kollektiivinen järjestelmä sekä ryhmäpaine voisi yksilöä hiukan avustaa tekemään oikeita ja hyviä valintoja.
Kirjoittaja on Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi
