Sijoittajilla on ollut jo pitkään halu kasvattaa pörssien ulkopuolisten sijoitusten määrää. Tämä kehitys jatkui vauhdikkaasti aina vuoteen 2022. Kun pörssiosakkeiden ja lainapapereiden arvot laskivat vuonna 2022, monen institutionaalisen sijoittajan allokaatiot pörssin ulkopuolisiin sijoituksiin nousi yli tavoitetasojen noteerattujen sijoitusten arvojen laskiessa. Moni joutui hillitsemään tulevia pörssin ulkopuolisia sijoituksia. Uuden tasapainon saavuttamiseen menee jonkin aikaa.
Pörssin ulkopuolelta tuottoja
Instituutionaaliset sijoittajat ovat lisänneet pörssin ulkopuolisten sijoitusten määrää parin vuosikymmenen ajan. Tämä on tapahtunut kaikilla osa-alueilla. Tyypilliset kohteet ovat olleet pääomasijoitukset, venture capital -sijoitukset, infrastruktuurisijoitukset, kiinteistörahastot sekä uutena kasvumarkkinana private credit.
Näiden sijoitusten kasvua voidaan selittää monin tavoin. Keskeisenä selittäjänä lienee sijoitusten hyvä tuotto. Alhainen ja alentunut korkotaso on mahdollistanut velan käytön tuottoja parantamaan. Lisäksi jos sijoitukset ovat suuntautuneet Yhdysvaltoihin on talousalue tarjonnut muita paremman yritysten kasvuympäristön.
Monien yllätykseksi pääomarahastosijoitukset olivat vielä vuonna 2023 voitollisia. Ainoastaan kiinteistörahastot olivat tuotoltaan negatiivisia. Jatkon hyvyyden määrää pitkälti korkotaso. Jos korkotaso pysyy nykytasolla, hankaloituisi seuraavan jälleenrahoituksen hakeminen tai määräaikaiset korkosuojat erääntyvät. Lisäksi pörssin yleinen kehitys heijastuu suoraan myös pääomarahastojen hinnoitteluun, sillä arvonmääritykseen viiteryhmät ovat pörssissä.
Korkotason nousun vaikutukset
Korkoympäristön tila on muuttunut, kun korkotaso on noussut aiempaa korkeammalle. Täten tulevan tuoton hyvyyden epälikvideille pörssien ulkopuolisille sijoituksille määrää korkotason kehitys. Jokainen päivä korkeahkoja korkoja tekee tilanteen vaikeaksi. Yhdessä ääripäässä ovat kiinteistösijoitukset sekä venture capital -sijoitukset. Näissä korkotaso on diskonttaustekijänä avainasemassa.
Infrastruktuurisijoitukset ja niin kutsutut private credit -sijoitukset ovat olleet ainakin toistaiseksi suojattuja inflaatiolta ja korkotason nousulta. Tämä johtuu siitä, että niiden tulovirrat ovat olleet sidottuja inflaatioon tai lainakorko on vaihtuvakorkoinen.
Pörssin ulkopuoliset markkinat
Onko elämä pörssin ulkopuolella oleellista? Yhdysvaltain osakepörssien markkina-arvo on 50 000 miljardia dollaria kun pääomarahastojen arvo on 3 900 miljardia dollaria McKinseyn arvion mukaan. Näin pääomarahastot ovat kooltaan noin 8 prosenttia julkisiin osakemarkkinoihin nähden. Yhdysvalloissa private credit -rahastojen arvo on noin 700 miljardia dollaria samalla kun yritysten joukkovelkakirjarahoituksen määrä on 21 000 miljardia dollaria ja pankkien yritysvelkarahoitus on 2 700 miljardia dollaria. Pörssin ulkopuolinen rahoitusmarkkina on kasvussa, mutta on kuitenkin suhteellisen pientä.
Globaalit pörssin ulkopuoliset markkinat ovat McKinseyn arvion mukaan suuruudeltaan yhteensä 11 300 miljardia dollaria. Suurimmalla toimijalla Blackstonella on hallinnoitavaa varallisuutta 1 000 miljardia dollaria, joka vastaa kooltaan suurta yhdysvaltalaista tai eurooppalaista pankkia.
Markkinoilla vielä kehitettävää
Pörssin ulkopuoliset markkinat ovat vielä varsin tuore ilmiö. Niiden suosion kasvu tapahtui askel askeleelta ja sitä siivitti monen tekijän summa. Pörssien hyvät tuotot ja aleneva korkotaso houkutteli hakemaan tuottoja myös muualta. Varainhoitajat kehittivät uusia tuotteita kysynnän kasvaessa.
Markkinoiden ikuinen ongelma on juridinen ja verotuksellinen yksilöllisyys. Sijoitustuotteita ei ole standardoitu samassa määrin kuin sijoitusrahastot. Täten kukin sijoittaja joutuu punnitsemaan kohdetta teknisistä näkökulmista, jota sijoitusrahastoihin sijoittava ei joudu tekemään. Lisäksi kulurakenteet ovat vielä kohtuuttoman korkealla, mutta hyvät tuotot ovat peitonneet korkeammat kulut eikä painetta muutokseen ole syntynyt. Uutena asiana on ollut myös se, että merkittävä osa toiminnasta pörssin ulkopuolella on jo tullut finanssimarkkinoita valvovien viranomaisten huomion kohteeksi.
Lopuksi
Pörssin ulkopuoliset markkinat ovat kasvaneet vauhdilla. Kasvu jatkunee myös tulevina vuosina, mutta nykyinen korkotaso luo kasvulle tauon. Tauko tekee hyvää, sillä se karsii heikompia toimijoita pois kyydistä. Hyvät toimijat jatkavat kasvuaan, jos sijoitustuotot antavat kasvulle tukea. Varsinaisen kritiikin ala kohtaa sitten kun tuotot ovat riittämättömiä korvaamaan korkeat kulut. Siinäkin tilanteessa etuna jää jäljelle vielä epälikvidien markkinoiden pienemmät arvojen heilahtelut verrattuna pörssiin.
Kirjoittaja on Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi
