Hollannin eläkejärjestelmä muuttuu täysin. Mercer Global Pension Index luokitteli Hollannin eläkejärjestelmän maailman parhaaksi tämän vuoden lokakuun raportissa. Tästä huolimatta järjestelmä tullaan täysin uudistamaan. Parlamentti päätti kesällä uudesta eläkejärjestelmän rakenteesta. Tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä ja ratkaista suurta kritiikkiä herättänyt sukupolvien välinen kiista eläkejärjestelmästä.
Uudistuksen tausta
Keskustelu Hollannin eläkejärjestelmän uudistamisesta kiihtyi finanssikriisin jälkeen. Monen eläkerahaston tuotto jäi heikoksi ja rahastointiasteet laskivat merkittävästi. Eläkkeitä jouduttiin paikoin laskemaan heikkojen tuottojen sekä kohonneen eläkevastuuvelan vuoksi. Alhainen korkotaso nosti eläkevastuun nykyarvoa. Vaikka koko järjestelmän rahastointiaste on edelleen korkealla tasolla eli yli 100 prosentin eläkevastuusta, eläkkeiden yksittäiset alentamispäätökset ovat aiheuttaneet epävarmuutta ja epätietoisuutta.
Uuden järjestelmän elementit
Hollannin nykyinen järjestelmä on pääosin etuusperusteinen (defined benefit). Tästä käytetään myös nimikettä hybridi, sillä järjestelmää ja etuuksia voidaan joutua muuttamaan. Uusi järjestelmä on maksuperusteinen (defined contribution).
Eläkejärjestelmän riskinkantoa siirretään eläkkeensaajille ja näin luodaan lisää automaattisia vakauttamisen elementtejä. Järjestelmään on lisätty yksilöllisiä elementtejä siten, että vuoden 2027 loppuun mennessä nykyiset eläkevarat kohdistetaan yksilöllisille tileille. Hollannissa on eläkerahastoissa hallinnoitavana yli 1500 miljardia euroa sekä maassa on noin 180 eläkerahastoa.
Uudistuksen tavoitteena on lisätä järjestelmän läpinäkyvyyttä. Tämä toteutetaan yksilöllisten tilien avulla. Jokainen kansalainen tietää mitkä ovat hänen eläkevaransa. Tällä parannetaan myös sukupolvien välistä luottamusta järjestelmään, sillä eri sukupolvet eivät subventoi toistensa eläkkeitä. Eläkkeet tulee ansaita maksuilla sekä sijoitustuotoilla.
Järjestelmä on kuitenkin pääosin myös jatkossa suuressa määrin kollektiivinen. Hollannin eläkevaroja hoidetaan edelleen jatkossa kollektiivisissa suurissa eläkerahastoissa. Eläkerahastoilla on velvoite ottaa selvää asiakkaiden mieltymyksistä. Rahastot tekevät tämän oletettavasti kyselyin. Lisäksi rahastot hoitavat kollektiivisesti varoja ikäryhmittäin luoden erilaisia riskiprofiileja sijoitussalkuille. Näiden pohjalta yksilöllisen tilin eläkevarat määräytyvät ja ne muunnetaan pääosin annuiteetiksi eläkevaiheessa. Näin eläkkeensaaja saa lopulta kuukausittaisen eläkkeen. Uudistuksen onnistuminen riippunee siitä, miten hyvin toteutus onnistuu.
Jatkossa markkinakoron jatkuva muutosuhka ei ole enää sijoitussalkun rakennetta määräävä tekijä. Nykyinen järjestelmä perustui riskittömän korkotason diskonttaustekijään, sillä eläkelupaus oli varma. Uudessa järjestelmässä tästä päästään irti luomalla eläkelupauksen muuttuva komponentti.
Vaikutukset markkinoilla
Hollannin nykyisen järjestelmän eläkevastuun diskonttaustekijänä on käytetty valtion riskitöntä korkoa. Tämä johti jo vuosia sitten siihen, että Euroopan korkomarkkinoilla oli valtava kysyntä pitkäaikaisille velkapapereille. Entisestään alhainen korkotaso sai lisäkysyntää eläkesijoittajien ostoista.
Sijoitussalkkujen rakenne voi muuttua riippuen ikärakenteesta ja palkansaajien riskihalukkuudesta. Oletettavaa on, että riskipitoisten sijoituskohteiden kysyntä voisi kasvaa. Näin odotettava tuotto voisi nousta nykyisestä.
Lopuksi
Hollannin eläkejärjestelmä on muutoksen kourissa. Uuden järjestelmän avulla on tarkoitus palauttaa kansalaisten luottamus eläkkeisiin ja eläkejärjestelmään. Yksilöllisten tilien avulla voidaan rakentaa luottamusperustaa, sillä eläkkeen taso määräytyy eläkemaksujen ja markkinoiden tarjoamien tuottojen perusteella. Raha ei kasva puussa. Riskinkantoa siirretään eläkkeensaajille ja näin luodaan lisää automaattisia vakauttajia. Eläkkeensaajan odotettu eläke voi kohentua, jos sijoitussalkkujen tuottoja pystytään nostamaan. Yksi oppi Hollannista on myös se, että luottamuksella ja viestinnällä on merkitystä myös eläkejärjestelmässä.
Kirjoittaja on Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.
