Kriisille hyvä nimi

29.3.2023 klo 11.33 Timo Löyttyniemi

Hyvälle kriisille tulee keksiä hyvä nimi. Käynnissä on rahoitusmarkkinoiden ongelmia, joihin valtion ja keskuspankkien on täytynyt puuttua. Tämä täyttää rahoitusmarkkinoiden epävakauden kriteerin. Käynnissä olevalle kriisille tulee keksiä kuvaava nimi. Alla on muutamia ehdotuksia käytettäväksi.


Suuri inflaatio

Kirjoitin aiemmin VER-blogin nimeltä ”Suuri inflaatio”. Blogi ilmestyi 1.7.2022 ja käsittelin siinä nousevan inflaation ilmiötä. Totesin, että ilmiölle sopisi tuo nimi, sillä tilanne ja muutos aiempaan oli merkittävä. Samassa yhteydessä korkotaso kipusi kipuamistaan vuoden 2022 aikana sekä aiheutti tuskallisia tilanteita. Energiamarkkinat ajautuivat kaaokseen elokuussa 2022 ja Iso-Britannian eläkeyhtiöt kuilun partaalle. Myöhemmin opimme, että myös Silicon Valley Bankin ongelmat Yhdysvalloissa voidaan selittää myös tällä korkean inflaation aiheuttamalla korkojen nousulla sekä pankin johdon omilla virheillä.


Kryptokriisi

Jos tämän vuoden maaliskuun tapahtumat olisivat päättyneet maaliskuun 8. päivään voisimme nimittää kriisiä nimellä ”kryptokriisi”. Siihen mennessä kryptomarkkinoiden pörssipaikka FTX oli mennyt selvitystilaan marraskuussa 2022, Silvergate Bank ajautui hallittuun alasajoon sekä kryptovaluutat olivat menettäneet arvoaan syksyn ja talven kuluessa. Kryptomarkkina ei ole kuitenkaan markkina, johon viranomaisten olisi tarvinnut tulla pelastajina, joten se ei ihan täytä rahoitusepävakauden synnyttämisen kriteeristöä. Kriisi oli sittenkin laajempi.


Silicon Valley Bank kriisi

Silicon Valley Bank (SVB) ajautui kriisiin ja viranomaisten haltuun maaliskuun 10. päivänä. Koska SVB poikkesi toimintatavalta, asiakaskunnaltaan sekä riskinotoltaan muista aluepankeista, voitaisiin silloista tilannetta kuvata yhden pankin kriisiksi. SVB:n realisoitumattomat tappiot vastasivat sen omien pääomien määrää. Pankin johto otti kohtuuttomia riskejä ja viranomaiset olivat sallineet raportoinnin, jossa näistä ei tullut täysin avoimesti ilmoittaa. Markkinoille annettiin kuva, että pankki on vakavarainen. Todellisuus oli toisin, ainakin siinä vaiheessa, kun tallettajat huomasivat tilanteen.


Aluepankkikriisi

Yhdysvaltain maaliskuinen rahoitusmarkkinoiden kriisi on ajoittain muistuttanut aluepankkikriisiä. Pari aluepankkia ajautui vaikeuksiin ja epäluulo muita kohtaan kasvoi. Sijoittajat yrittävät arvata seuraavaa uhria. Merkittäviä asioita tapahtui. JPMorganin johdolla 11 pankkia ilmoitti 30 miljardin dollarin talletuksista First Republic Bankille. Yhdysvalloissa FDIC:n toimintalogiikan mukaisesti mahdollisessa kriisissä syntyvät pankkiratkaisun tappiot katetaan toimialalta kerättävillä maksuilla. Tämä kannustaa muita pankkeja jo ennenaikaisesti ratkaisemaan syntyviä ongelmia.

Pankkien kriisi

Euroopassa Credit Suisse (CS) -pankki ajautui ongelmiin maaliskuussa ja ratkaisu löytyi 19. päivänä maaliskuuta. UBS-pankki osti pankin ja viranomaiset helpottivat kaupan syntyä. SVB ja CS olivat omia tapauksiaan, joilla ei ollut mitään tekemistä toistensa kanssa. Näin voitaneen näiden kahden erillisen pankin (sekä muutaman muun) kriisiä kutsua pankkien kriiseiksi. Erillisiä tapahtumia, joissa ongelmat johtuivat ennen kaikkea väärästä johtamisesta ja kohtuuttomista riskeistä.


Finanssikriisi

Jos inflaatio, korkotaso ja kiinteistöjen arvot pysyvät halutulla polulla, vältetään laajempi pankkikriisi tai finanssikriisi. Toistaiseksi markkinoilla on luottamus siihen, että kehitys kulkee kohti parempaa. Koska pankkitoiminta ja sijoitusmarkkinat ovat herkät, tulee keskuspankkien onnistua omassa politiikassaan helpottamaan asioiden vientiä oikeaan suuntaan. Todelliselle finanssikriisille vuodelta 2008 oli aikoinaan keksitty myös toinen harhaanjohtava nimi, ”Great Recession”, jota erityisesti Yhdysvalloissa on käytetty. Euroopassa onneksi pidättäydyttiin alkuperäisessä.


QE kriisi

Kun tulee tämän kriisin jälkipyykin paikka, ei voida välttyä siltä, että joudutaan myös käymään läpi keskuspankkien harjoittamat arvopaperiostot. Keskuspankit käynnistivät ostot asteittain finanssikriisin jälkeen eivätkä ne ole päässeet irti näistä arvopapereista yli 10 vuoden aikaperiodilla. Tämä siitä huolimatta, että näiden arvopapereiden juoksuaika on rajallinen ja lainat maksetaan erääntyessä takaisin, Symbioosi valtioiden ja keskuspankkien välillä on tiivistynyt ja tämä on pitänyt korkoja alempana kuin muutoin olisi ollut sekä korkojen nousu oli merkittävämpi kuin muutoin olisi ollut. Näin yllätys oli suurempi, kun korkojen nousu lopulta tapahtui aiheuttaen nähtäviä ongelmia.


Lopuksi

Tämän kriisin nimivalintaan vaikuttaa blogin kirjoittamisen ajankohta. Blogia ei kannata kirjoittaa liian aikaisin, sillä kokonaiskuva ei ole näkyvillä ja johtopäätökset ovat puutteelliset. Jos blogin kirjoittamista odottaa liian kauan, menee kirjoitus historian kirjoituksen puolelle. Kaikki yllä luetellut kriisin nimet pitänevät paikkansa. Vallitsevassa kriisissä on kustakin pieni silaus. Kyse on pankkien kriisistä eikä pankkikriisistä.

Kirjoittaja on Valtion eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.

TLö blogi 2020

Viimeisimmät merkinnät

28.11.2024 klo 14.23
25.10.2024 klo 10.56
10.10.2024 klo 13.15

Tagit

absoluuttiset päästöt ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alirahastointi alphabet amazon bkt Brexit Bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones Draghi EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian hinnat energian tuonti energian vienti energiasota ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF EU euribor Eurooppa Eurooppalaiset eläkejärjestelmät EU-vaalit FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hallitus hedge-rahastot heijastusvaikutukset hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen indeksit inflaatio Innovaatiot institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia johdannaismarkkinat kansainvälinen kauppa kansalaisaloite kansaneläke kapitalismi Kasvu kasvunäkymät kasvuttomuus Kauppalehti kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistömarkkinat kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kilpailukyky kokonaisriski korkomarkkinat korkomurros korkopolitiikka korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen liberalismi lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinakorko markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinat markkinatalous markkinavoima markkinavoimat matala korkotaso matalat korot megatrendit Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit omistajapolitiikka onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus protektionismi puolustuspolitiikka puolustusteknologia puolustusteollisuus pääomasijoitukset päätöksenteko pörssi raaka-aineet rahapolitiikka rahastointiaste rahastot rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset rakentaminen reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskiprofiili riskitaso S&P 500 saalistuskaupankäynti salkkurakenne sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoittaminen sijoittamisen riskit sijoitukset sijoituskäsitykset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sijoitusympäristö sisämarkkinat skenaariot sosiaaliturva sota stagflaatio strategia strateginen allokaatio strateginen autonomia suunnittelu suurvallat syntyvyys sähköpörssit sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke tavoite-eläkeikä teknologia tekoäly teollisuus terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats totalitarismi Trump trumponomics tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva työura uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoituskohteet vakuudet valinnat valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtio-omistus valtiovarainministeriö valuutat valuuttakurssit valuuttamarkkinat vanhuuseläke vapaa kauppa varallisuus varautuminen varustautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkarakenteet velkataakka Venäjä venäjän hyökkäyssota verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä kasvu vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhteisvelka yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina