Toivelista vuodelle 2023

15.12.2022 klo 16.37 Timo Löyttyniemi

Viime vuosia ovat leimanneet useat yllättävät kriisit. Covid-19 tuli yllättäen ja nopeasti sekoittaen taloudet ja totutut kuviot vuonna 2020. Tällöin pandemian riski tuli todelliseksi. Tästä kriisistä oltiin toipumassa vuoden 2022 alussa kun Venäjä päätti hyökätä Ukrainaan. Tällöin geopolitiikasta tuli konkreettista. Nämä molemmat pienen todennäköisyyden mutta suuren vaikutuksen riskit ovat siis toteutuneet. Vuonna 2023 tulisi löytää tie ulos näistä ja löytää tie parempaan ja kestävämpään maailmaan.

Vuoden 2023 toivelista

Toivelistan kärjessä on sodan päättyminen ja vakaamman aikakauden alku. Venäjän julma hyökkäyssota lienee historian käsikirjoituksen toisinto jostain kaukaa. Ehkäpä noita historian kirjoja on luettu väärin tai väärillä silmälaseilla. Sota voi päättyä monella tavalla. Toivokaamme, että jokin yllätys saisi sodan päättymään. Skenaario sodan päättymiseksi lienee yhtä epärationaalinen ja nationalistinen kuin sodan alkaminenkin.

Geopolitiikan rauhoittuessa energian hinta laskisi lähemmäksi normaaleja tasoja. Mahdollisuus on myös siihen, että kuluttajainflaatio laskisi 12-kuukauden muutoksena hyvinkin alhaiseksi. Negatiivinen inflaatio ei liene täysin toivottavaa, mutta ei sekään ole mahdotonta energian hinnan laskiessa.

Samalla vihreän siirtymän merkittävät investoinnit Yhdysvalloissa ja Euroopassa etenevät vääjäämättömästi. Ilmastonmuutos muuttuu näin konkreettisiksi askeleiksi. Yhdysvallat loi hiljattain ”Inflation Reduction Act” -ohjelman, joka pitää sisällään selkeät tuet yrityksille niiden ilmastonmuutoksen siirtymän toteuttamiseen.

Euroopan tulee vastata tähän. Monet energiaan liittyvät päätökset ovat syntyneet EU:ssa ennätysajassa. Kun tarve on vaatinut ovat päätökset syntyneet nopeasti. Ilmastonmuutoksessa Euroopan tulee vastata Yhdysvaltojen ilmastonmuutoksen vastaiseen panostukseen vastaavalla mitalla. Tällainen kilpailu lienee maapallolle toivottavaa.

Covid -virus on edelleen läsnä, mutta se on viime aikoina pysynyt hallittuna riskinä, ainakin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Kiinaa se vaivannee edelleen, kunnes Kiina ottaa käyttöön merkittävän rokoteohjelman viruksen vaikutusten hillitsemiseksi. Kiinan on mahdollisesti luotettava länsimaiseen osaamiseen tässä asiassa.

Talouden tilannekuva nyt

Talouden tila on ongelmista pienin, kun verrataan yllä oleviin isompiin haasteisiin. Monien mielestä olemme jo monin paikoin talouden laskusuhdanteessa. Tilastot laahaavat hiukan jäljessä, mutta näyttää siltä, että lähikuukausina bruttokansantuotteen tilastot osoittavat laskun olevan käsillä.

Talouskasvun heikentyessä korkotaso alenee ja keskuspankit voivat helpottaa kireää rahapolitiikkaa. Ennusteiden mukaan Yhdysvallat ehtisi ensin ja Eurooppa seuraisi perässä vuoden 2023 alkupuoliskolla rahapolitiikan käännöksessä kohti elvyttävää asennetta ja kielenkäyttöä. Rahapolitiikalla vaikutetaan odotusten ja talouden heikentymisen kautta inflaatio-odotuksiin. Suhteessa geopolitiikan energian hinnan sykäykseen jää rahapolitiikka toiseksi. Keskuspankit eivät halua kuitenkaan ihan toimettomanakaan olla, sillä jotenkin niiden tulee toimia.

Osakemarkkinoiden ennakointikyky on erinomainen. Ennakointikyky on niin hyvä, että ennakointi on myös ennenaikaista, joskus liian nopeaa ja pettymyksiä syntyy. Isoja trendejä seuraten on kuitenkin mahdollista, että talouden heikentyminen ja hillitympi korkotaso olisivat osakesijoittajien toiveiden mukaisia.

Onnistuvatko päättäjät?

Yhteiskunnan päättäjillä on ollut monta pähkinää purtavana viime vuosina. Tilanne tuskin helpottuu, sillä ratkaistavien ongelmien lista on pitkä. Akuuteimmat pääsevät kuitenkin aina ohituskaistalta päällimmäisiksi.

Usein ajatellaan, että yhteiskunnan päättäjiä ovat poliittiset johtajat. Nämä luonnollisesti tekevät näkyviä päätöksiä. Suurimmat ja merkittävimmät päätökset syntyvät kuitenkin yksilöiden ja kuluttajien sekä yritysten tasolla. Näiden päätökset ajavat talouden dynamiikkaa enemmän kuin poliittisten päättäjien päätökset. Jotta päätökset ovat hyviä ja edistävät yhteistä hyvää, tulee toivoa, että päätöksenteon ympäristö olisi vähemmän epävarma kuin mitä se on ollut 2020-2022.

Sivistyksen levittäminen

Maailmanjärjestys on murrosten keskellä. Länsimailla on yksi ase ylitse muiden ja se on sivistyksen voima. Valistus ja sivistys ovat valtava voimavara. Kulunut vuosi on osoittanut, että siirtymää barbarismista sivistykseen tulee vahvistaa, jotta maailma olisi turvallinen paikka. Riippumatta talouden tai politiikan järjestelmästä sivistystä tulisi vaalia. Lännen paras vientiartikkeli on sivistys.

Lopuksi

Vuoden 2023 toivelistassa on enemmän toivetta kuin ennustusta. Yksi asia puuttui toivelistalta eikä se ole yksinkertainen. Vuonna 2022 maailma on säästynyt pahalta kyber-tapahtumalta. Vuoden 2023 toivelistalle on pakko lisätä toive siitä, että maailma säästyisi pahalta kyber-tapahtumalta myös ensi vuonna. Vuoden 2021 parhaaksi business kirjaksi Financial Times lehti valitsi kirjan nimeltä ”This is how they tell me the world ends”, joka käsitteli kyber-rikollisuuden ja -turvallisuuden markkinoita. Enteilevästi tämän vuoden palkinnon sai kirja nimeltä ”Chip war”. Senkään otsikko ei lupaa ihan rauhaisaa maailmaa.

Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.

TLö blogi 2020

Viimeisimmät merkinnät

28.11.2024 klo 14.23
25.10.2024 klo 10.56
10.10.2024 klo 13.15

Tagit

absoluuttiset päästöt ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alirahastointi alphabet amazon bkt Brexit Bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones Draghi EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian hinnat energian tuonti energian vienti energiasota ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF EU euribor Eurooppa Eurooppalaiset eläkejärjestelmät EU-vaalit FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hallitus hedge-rahastot heijastusvaikutukset hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen indeksit inflaatio Innovaatiot institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia johdannaismarkkinat kansainvälinen kauppa kansalaisaloite kansaneläke kapitalismi Kasvu kasvunäkymät kasvuttomuus Kauppalehti kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistömarkkinat kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kilpailukyky kokonaisriski korkomarkkinat korkomurros korkopolitiikka korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen liberalismi lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinakorko markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinat markkinatalous markkinavoima markkinavoimat matala korkotaso matalat korot megatrendit Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit omistajapolitiikka onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus protektionismi puolustuspolitiikka puolustusteknologia puolustusteollisuus pääomasijoitukset päätöksenteko pörssi raaka-aineet rahapolitiikka rahastointiaste rahastot rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset rakentaminen reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskiprofiili riskitaso S&P 500 saalistuskaupankäynti salkkurakenne sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoittaminen sijoittamisen riskit sijoitukset sijoituskäsitykset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sijoitusympäristö sisämarkkinat skenaariot sosiaaliturva sota stagflaatio strategia strateginen allokaatio strateginen autonomia suunnittelu suurvallat syntyvyys sähköpörssit sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke tavoite-eläkeikä teknologia tekoäly teollisuus terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats totalitarismi Trump trumponomics tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva työura uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoituskohteet vakuudet valinnat valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtio-omistus valtiovarainministeriö valuutat valuuttakurssit valuuttamarkkinat vanhuuseläke vapaa kauppa varallisuus varautuminen varustautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkarakenteet velkataakka Venäjä venäjän hyökkäyssota verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä kasvu vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhteisvelka yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina