Kaikki näytti hyvältä Iso-Britanniassa. Eläkejärjestelmä oli pitkään alirahastoitu ja nyt kun korkotaso kipusi ylöspäin alkuvuoden aikana, eläkejärjestelmän rahastointiaste nousi yli 125 prosentin tason. Tämä siitä huolimatta, että sijoitusten markkina-arvot ovat tulleet tämän vuoden aikana alas. Taseen toinen puoli eli eläkevastuut diskontataan korolla, joka nousi ja näin eläkevastuut alenivat enemmän kuin mitä arvopapereiden arvo laski. Eläkejärjestelmä oli siis hetki sitten hyvin tasapainossa.
Yhtäkkiä kuin salama kirkkaalta taivaalta eläkesijoittajat ajautuivat ongelmiin Iso-Britanniassa. Eläkesijoittajat ovat käyttäneet johdannaisia suojatakseen rahastointiastettaan eli eläkevarojen ja eläkevastuiden suhdetta. Nyt eläkevaroja oli 25 prosenttia enemmän kuin eläkevastuita. Tästä huolimatta korkotason muutokset aiheuttivat eläkesijoittajille finanssikriisiä vastaavan likviditeettiongelman, kun korkojohdannaisia varten piti toimittaa vakuuksia.
Taustalla on niin kutsuttu Liability Driven Investment -strategia (LDI). Strategian mukaisesti sijoitukset pyritään tekemään siten, että katsotaan mitkä omaisuuserät vastaavat lähinnä eläkevastuiden kehitystä ja tähän pyritään saamaan lisäarvoa hallitulla määrällä riskinottoa. Runsaan kymmenen vuoden aikana korkosijoitusten osuus kasvoi eläkerahastojen allokaatiossa ja osakkeiden pieneni. Korkosijoitukset käyttäytyvät kuten eläkevastuu eli korkotaso heilauttaa näitä kahta samaan tahtiin ja pitää rahastointiasteen paikoillaan. Sijoitusstrategian mukaisesti eläkerahastot ja ulkoistuskumppanit hienosäätivät sijoitusstrategiaa johdannaismarkkinoilla ja näin mahdollistivat niiden ottavan lisäriskiä tuottoja saavuttaakseen. Paperilla kaikki näytti hyvältä.
Keskuspankki korjaa valtion virheen
Iso-Britannian pääministeri Liz Truss ilmoitti 45 miljardin punnan veronalennuksia lupaavasta ”mini-budjetista” perjantaina 23.9.2022. Veronalennukset ovatkin olleet tyypillinen konservatiivien politiikka ja nyt pääministeri Truss noudatti vahvaa vanhaa kaavaa. Markkinoiden reaktio oli tyrmäävä. Korkotaso nousi äkisti. Englannin valtion 30-vuotisen joukkovelkakirjalainan korko nousi 3,7 prosentista noin 5 prosenttiin lyhyessä ajassa. Sijoittajat pettyivät ja eläkesijoittajat joutuivat ongelmiin.
Kuiskuttelijoita ja valittajia löytyi riittävästi keskuspankin kabineteissa. Ja heitä kuunneltiin. Englannin keskuspankki ilmoitti keskiviikkona 28.9.2022 ostavansa jopa 65 miljardilla punnalla valtion pitkän juoksuajan velkapapereita lokakuun 14 päivään asti hillitäkseen nousevia korkopaineita ja alenevia valtion velkakirjojen arvoja. Markkinat reagoivat ilmoitukseen iloiten. Korkotaso laski yhdessä päivässä yli 1 prosenttiyksilöllä. Pitkien velkapapereiden korko laski 3,8 prosentin tasolle. Tämä rauhoitti markkinat.
Johdannaisten raportointi
Kuinka paljon ongelmia markkinoilla oli? Tästä ei ole täyttä kuvaa, sillä eläkeyhtiöiden raportointi on puutteellista jopa valvovalle viranomaiselle. Valvova viranomainen teetti vuonna 2021 selvityksen siitä miten eläkeyhteisöjen raportointia tulisi kehittää. Selvityksen johtopäätöksenä oli, että johdannaiset koskevat lähinnä kooltaan yli 1,5 miljardin punnan eläkerahastoja ja että niiden stressitestit kattavat tämän riskin. Raportoinnin kehittämisessä ei ollut kysymyksiä liittyen johdannaisten vakuuksiin tai tältä osin avoimuuden kasvattamiseen. Lukuja voidaan siis vain arvuutella. Bloombergin tietojen mukaan korkotaso olisi noussut useita prosenttiyksikköjä ilman keskuspankin väliintuloa ja pääosa eläkerahastoista olisi ajautunut likviditeettikriisiin.
Kysyin hiljattain suurelta hollantilaiselta eläkesijoittajalta eikö heitä huoleta korkojen nousu. Vastaus oli selkeä, että se ei huoleta. Korkojen noustessa eläkevastuiden nykyarvo alenee ja rahastointiaste paranee. Sielläkin päähuomio on siinä, onko rahastointiaste riittävä.
Eläkejärjestelmien erilaisuudet
Eläkejärjestelmät ovat kovin erilaisia. Rahastoiduissa ja hajautetuissa järjestelmissä rahastointiaste ja siinä käytettävä diskonttaustekijä ja varojen tuotto ovat keskiössä. Rahastoimattomissa järjestelmissä nojataan lähinnä valtion tai työnantajan maksukykyyn eläkkeiden osalta.
Suomessa eläkejärjestelmän tasapaino on myös tärkeä, mutta tasapainoa ei järkytä diskonttokoron muutokset. Eläkevastuiden diskonttokorkona käytetään vakiokorkoa. Näin muut asiat joustavat, kun eläkejärjestelmän tasapainoa haetaan. Lisäksi Suomen eläkejärjestelmä on osittain rahastoiva ja rahastointiaste on ETK:n laskelmien mukaan 25-30 prosenttia riippuen käytettävästä diskonttokorosta. Rahastointiaste on eri järjestelmien (TyEL, Keva ja VER) vastuiden profiilista riippuen 21-38 prosenttia.
Lopuksi
Iso-Britannian eläkejärjestelmä oli suurelta osaltaan tasapainossa, mutta silti se oli aiheuttaa eläkepommin. Eläkepommi meinasi poksahtaa johdannaismarkkinoilla ja koski suojausinstrumenttien käyttäjiä. Tapahtumien sarja osoittaa myös valtion talouden velkaantumisen tuoman haavoittuvuuden. Markkinat eivät sallineet valtion lisävelkaantumisen tapahtua ja keskuspankkia huudettiin apuun. Euroalueen rakenne, jossa valtioita on monta ja yksi yhteinen keskuspankki, asettaa omat rajoitteet velkaantumiselle. Kun maailma ympärillä on epävakaa, voi epävakauden kerrannaisvaikutuksia ilmaantua yllättävissä paikoissa.
Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.
