Kolme eri taloutta ja stagflaation uhka

20.5.2022 klo 11.50 Timo Löyttyniemi

Maailman talous ja finanssimarkkinat ovat ihmetyksen tilassa. Juuri kun olemme länsimaissa jättämässä koronarajoitteet, meitä riivaa kolmen eri talouden ja kolmen eri kireän politiikan paineet. Nämä paineet näkyvät jokaisen kukkarossa hintojen nousujen myötä, tavaroiden saatavuudessa sekä vielä epävarmuutena tulevaisuudesta. Nämä kolme eri taloutta ja politiikkaa ovat Yhdysvaltojen kiristyvä korkopolitiikka, Eurooppaa painava geopolitiikka ja Kiinan tiukka koronapolitiikka. Yhdistävänä uhkana on stagflaatio.
 

Yhdysvaltain talous ylinopeudella
 

Kun taloudella menee hyvin, niin ei sekään aina ole hyvä asia. Yhdysvaltain taloudella menee nimittäin hyvin, mutta ehkä jopa liian hyvin. Se näkyy hyvin alhaisena työttömyytenä ja monien eri syiden vuoksi ripeänä hintojen nousuna eli inflaationa. Alhainen työttömyys on hyvä asia ja siitä pitäisi iloita. Kuitenkin kiristyvä työmarkkina tarkoittaa, että pelko inflaation sytyttämään palkkainflaation kierteeseen on suuri.

Inflaation ajureita on ollut useita. Korona-aikana hintoja nosti tarjonnan globaalit kapeikot, kun tavaroiden saatavuus ja toimitusketjut kärsivät. Raaka-aineiden hinnat ovat myös olleet kauttaaltaan nousussa.

Yhdysvaltain keskuspankki nosti korkoa 0,25 % maaliskuussa ja 0,5 % toukokuussa. Keskuspankit ovat joutuneet tahtomattaan tasapainoilemaan väliaikaisen inflaation toimettomuuden ja mahdollisen pysyvän inflaation taistelun toimenpiteiden välillä. Jälkimmäinen tarkoittaa koron nostoja. Markkinat odottavat rahapolitiikan kiristyvän vielä merkittävästi tämän vuoden aikana. Paljon siis voisi tapahtua vielä, kun keskuspankki pyrkii estämään inflaation kiihtymisen näillä järeillä korkojen nostoilla.

Korkojen nousu on saanut aikaan teknologiaosakkeiden voimakkaan arvonlaskun. Netflix, Amazon ja moni muu koronarajoitteista hyötynyt yhtiö on kärsinyt ja pörssikurssit ovat heikentyneet, kun taloudet normalisoituvat ja ihmiset käyttäytyvät kuin ennen.
 

Geopolitiikkaa Euroopassa
 

Eurooppa on saanut asteittain kokea geopolitiikan julmuuden. Venäjä on rajoittanut maakaasun tuontia, mikä on pitänyt maakaasun hinnan ennätyskorkealla ilman mitään todellista syytä. Samalla öljyn hinta on kivunnut korkeuksiin Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksesta. Näiden avulla Venäjä on onnistunut lyhyellä aikavälillä maksimoimaan energian vientitulonsa.

Energialla on suuri merkitys inflaatioon. Euroopan inflaatioluvut ovat nousseet energia vaikutuksesta ja pakottanut Euroopan keskuspankin ottamaan tahtomattaan haukkamaiset puheet käyttöön. Näitä puheita voi seurata myös haukkamaiset rahapolitiikkaa kiristävät toimet siitä huolimatta, että Euroopan talouskasvu ei ole yhtä ripeää kuin Yhdysvalloissa ja työttömyys on monissa maissa vielä korkea.
 

Koronarajoitteiden paluu Kiinassa
 

Pienillä asioilla voi olla suuri vaikutus. Näin erityisesti, jos tuo asia on potentiaalinen pandemia. Pieni epidemia on nopeasti pandemia. Kiinan Shanghaissa ja useissa kaupungeissa pyritään noudattamalla ankaraa politiikkaa estämään koronapandemian synty ja leviäminen. Kun olemme seuranneet kahden vuoden ajan koronan käyttäytymistä, tuntuu vaikealta löytää tapoja sitä täydellisesti hillitä. Nyt Kiina kuitenkin pyrkii taltuttamaan koronan sulkemalla kaupunkeja.

Kiina koronarajoitteet ovat synnyttäneet uuden huolen tuotanto- ja toimitusketjujen toiminnasta. Tavaroiden toimitusajat ovat pidentyneet ja monet hinnat ovat nousseet. Lisäksi on mahdotonta arvioida Kiinan harjoittaman politiikan onnistumista saatikka rajoitteiden aikatauluja.


Kaksi vaikutusta ja yksi uhka

Ylläkuvatuilla kolmella eri taloudella ja politiikalla on kaksi yhteistä vaikusta. Ensinnäkin niitä yhdistää nyt nähtävä inflaatio. Toiseksi niitä yhdistää talouskasvun heikennys. Ja kun nämä kaksi vaikutusta yhdistää niin saadaan aikaan maaginen stagflaatio -sana. Stagflaatio ei kuitenkaan ole vielä läsnä vaan se on näiden aikaansaama uhka. Stagflaatio olisi nopean inflaation ja heikon talouskasvun tai ennemminkin talouslaskun yhdistelmä. Nyt läsnä on vain inflaatio.

”Déjà vu”

Onko tämä paluu 1970-lukuun? Ei taida olla, sillä silloin energialla ja erityisesti öljyllä oli huomattavasti suurempi merkitys taloudessa. Öljyn hintashokki oli voimakas, inflaatio nousi yli 10 %:n tasolle ja talouskasvu heikkeni. Osakesijoittajille ajankohta oli huono, sillä osakekurssit laskivat voimakkaasti. Tämä on luonnollisesti huoli, joka on monilla. Nyt lyhyellä aikavälillä tämä huoli on ollutkin oikeutettu, kun osakekurssit ovat laskeneet tämän vuoden puolella.  

Lohdutuksena 1970-luvulta voinee kuitenkin todeta, että inflaation jatkuminen oli reaaliomaisuudelle hyvä, sille niiden arvo piti pintansa. Niiden arvo piti pintansa aina siihen asti, kunnes inflaatiosta haluttiin lopullisesti eroon Yhdysvaltain keskuspankin kiristäessä voimallisesti rahapolitiikkaa. Tämä tapahtui vasta kuusi vuotta inflaation synnyttäneen öljyshokin jälkeen.

Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.

TLö blogi 2020

Viimeisimmät merkinnät

28.11.2024 klo 14.23
25.10.2024 klo 10.56
10.10.2024 klo 13.15

Tagit

absoluuttiset päästöt ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alirahastointi alphabet amazon bkt Brexit Bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones Draghi EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian hinnat energian tuonti energian vienti energiasota ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF EU euribor Eurooppa Eurooppalaiset eläkejärjestelmät EU-vaalit FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hallitus hedge-rahastot heijastusvaikutukset hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen indeksit inflaatio Innovaatiot institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia johdannaismarkkinat kansainvälinen kauppa kansalaisaloite kansaneläke kapitalismi Kasvu kasvunäkymät kasvuttomuus Kauppalehti kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistömarkkinat kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kilpailukyky kokonaisriski korkomarkkinat korkomurros korkopolitiikka korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen liberalismi lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinakorko markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinat markkinatalous markkinavoima markkinavoimat matala korkotaso matalat korot megatrendit Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit omistajapolitiikka onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus protektionismi puolustuspolitiikka puolustusteknologia puolustusteollisuus pääomasijoitukset päätöksenteko pörssi raaka-aineet rahapolitiikka rahastointiaste rahastot rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset rakentaminen reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskiprofiili riskitaso S&P 500 saalistuskaupankäynti salkkurakenne sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoittaminen sijoittamisen riskit sijoitukset sijoituskäsitykset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sijoitusympäristö sisämarkkinat skenaariot sosiaaliturva sota stagflaatio strategia strateginen allokaatio strateginen autonomia suunnittelu suurvallat syntyvyys sähköpörssit sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke tavoite-eläkeikä teknologia tekoäly teollisuus terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats totalitarismi Trump trumponomics tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva työura uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoituskohteet vakuudet valinnat valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtio-omistus valtiovarainministeriö valuutat valuuttakurssit valuuttamarkkinat vanhuuseläke vapaa kauppa varallisuus varautuminen varustautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkarakenteet velkataakka Venäjä venäjän hyökkäyssota verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä kasvu vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhteisvelka yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina