Eurooppa ei kaipaa sotaa, sillä sivistyneet kansalaiset ovat kasvaneet uudelle tasolle. Koko Euroopan tila ei ollutkaan niin hyvä kuin halusimme uskoa sen olevan. Nyt sota on ollut keskuudessamme. En itse uskonut helmikuun alussa siihen, että sota alkaisi. Olin väärässä, mutta myös hyvin oikeassa. Olin väärässä, koska sota syttyi. Olin oikeassa, sillä sodan haitat ovat osoittautuneet Venäjän osalta siitä saatavia hyötyjä suuremmiksi. Venäjän ei olisi kannattanut ryhtyä sotaan. Sotaan ei ollut oikeutusta eikä järkisyytä, vaikka järkisyytä ei varmaankaan aina pidäkään etsiä.
Sota ja markkinat
Olemme itse kukin joutuneet kaivamaan todisteluaineistoa siitä, miten sota vaikuttaa talouteen ja markkinoihin. Yleistäen näyttäisikin siltä, että konfliktin ja sodan alkaessa osakemarkkinat laskevat, mutta lähtevät pikkuhiljaa nousuun. Epävarmuuden ollessa suurimmillaan markkinat laskevat ja sodan kuvan selkeytyessä markkinat palautuvat. Rahoituskirjallisuudessa sodan vaikutuksia on myös ihmetelty otsikolla ”the war puzzle” kuvaamassa markkinoiden joskus ihmeellisiäkin reaktioita.
Jokainen sota on kuitenkin erilainen. Näkymä voittavasta tahosta voi muuttua ajassa ja rauha voi syntyä nopeasti tai hitaasti. Näitä ei aina pysty näkemään alkumetreillä. Venäjän ja Ukrainan sodassa pitää päästä aselepoon, rauhaan sekä Venäjän ja lännen suhteiden normalisoitumiseen. Reitti lienee hyvin pitkä.
Sanktioiden voima
Lännen sanktioiden yhteneväisyys, nopeus ja voima yllättivät. Sanktioiden lista on pitkä ja se on mahdollisesti vielä kasvamassa. Sota on yhdistänyt demokraattiset valtiot, Naton, Euroopan ja EU:n. Ymmärrämme, miksi olemme olemassa ja mitä olemme varjelemassa. Demokratia lienee sittenkin se paras kaikista huonoista järjestelmistä, kuten viisaat ovat osanneet asian jo aiemmin ilmaista. Winston Churchill totesi asiasta, että ”demokratia on huonoin järjestelmä – paitsi kaikista niistä järjestelmistä, joita olemme kokeilleet”.
Romahtaako Venäjä?
Lännen sanktioilla Venäjälle on lyhyen aikavälin ja pitkän aikavälin talousvaikutuksia. Koska Venäjän talouden läpinäkyvyys on heikko, ei pystytä täysin tietämään erityisesti kriisissä missä siellä mennään. Kuitenkin pystytään helposti arvioimaan, että sanktioilla on erityiset vaikutukset talouskasvuun, mahdolliset vaikutukset rahoitusvakauteen sekä todennäköiset vaikutukset inflaatioon.
Talouskasvun ytimessä on yritysten toiminta, johon sanktioilla on välitön vaikutus. Venäjän vienti vaikeutuu, tuonti on hankalaa, tuotteista on pulaa, hinnat nousevat ja työllisyys heikkenee. Rahoitusmarkkinoilla Venäjän pankkien taseet on jäädytetty 18.2.2022 tilanteeseen ja keskuspankki tarjoaa rahoitusta kevein perustein niin paljon kuin rahoitussektori tarvitsee.
Ruplapohjainen talous voi jatkaa toimintaansa ja juuri niin pitkään kuin yritysten ja pankkien annetaan jatkavan toimintaansa. Ongelmatilanteessa valtio tai valtiota lähellä olevat tahot voivat paikata yritysten ja pankkien taseita. Viimekädessä tuleekin seurata valtion velkaantumisen kehitystä sekä keskuspankin tasetta. Pelko korkeasta inflaatiosta on aito ja yksittäisiä ongelmayrityksiä ja -pankkeja voi ilmaantua. Se, milloin niistä syntyy laajempi kriisi, paniikki tai taantuma, riippuu Venäjän kyvystä hoitaa syntyvät ongelmat, kun niitä ilmaantuu. Tehtävä on vaikea, eikä esimerkkitapauksia löydy.
Ajan myötä heikko talouskasvu ajaa kotitalouksia, yrityksiä ja valtiota ahtaalle. Heikko talous johtanee yhteiskunnallisiin ongelmiin ennen pitkään ja pitkään jatkuessa johtaa myös niihin todennäköisesti. Tilannetta heikentää tärkeiden teknologioiden puute.
Energian tuonti on avain
Euroopan energiatuonnin jatkuminen Venäjältä on Venäjän talouden avainkysymys. Lännen päättäjien pöydällä energiapäätökset ovatkin ne keskeisimmät jäljellä olevat päätökset ja myös ne vaikeimmat. Ilman siihen liittyviä ratkaisuja jäävät sanktioiden tehot puutteellisiksi. Venäjän energiaviennin jatkuminen entisellään ja vieläpä korkeilla raaka-ainehinnoilla on sodan rahoittamista. Energiatulo pitää myös valuuttavarannon riittävänä sanktioista huolimatta. Täten energiayhtälön ratkaisu on avainasemassa, kun pyritään vaikuttamaan Venäjään ja sodan jatkumiseen.
Lännen talouspuskurit ovat vahvat ja hajautetut
Läntinen järjestelmä perustuu hajautettuun päätöksentekoon. Markkinatalouden etuna on kunkin yrityksen ja yksilön nopea sopeutuminen vallitsevaan tilanteeseen. Yrityksillä, pankeilla ja valtioilla on hyvät puskurit ottaa vastaan sanktioiden heijastusvaikutukset omalla maaperällä. Yksittäisiä ongelmia voi syntyä, mutta niistä ei syntyne merkittäviä ongelmia muille toimijoille.
Päivän sana on ollut hitaan kasvun ja korkean inflaation yhdistelmä eli stagflaatio. Viimekuukausien korkea inflaatio saa jatkoa ja keskuspankkien rahapolitiikan kiristämisen jaksottaminen vaikeutuu. Korkotaso seuraa tavalla tai toisella inflaatiota ainakin jos inflaatio on pysyvää.
Euroopan talouskasvu heikkenee tänä vuonna, mutta investointitarpeet ja näkymät paranevat. Investoinnit vihreään siirtymään nopeutuvat ja laajenevat, puolustusvälineteollisuuden hankinnat kasvavat merkittävästi ja Ukrainan jälleenrakentaminen tuo uuden investointiaallon, kun se aika koittaa.
Korkeat energian hinnat saavat aikaan nopeutetun siirtymän kohti uusiutuvia energiamuotoja. Tuulivoima ja aurinkovoima sekä jonkinlainen ydinvoima ovat ratkaisun avaimia. Investointiaalto tulee olemaan suuri ja nopea. Vihreä siirtymä oli jo käynnissä, korkeat öljyn ja maakaasun hinnat nopeuttavat siirtymää ja Venäjän käyttäytyminen tekee päätöksenteosta helpon ja ripeän.
Lopuksi
Sodan inhimillinen tragedia on suuri. Sota on kaikin tavoin turha ilmiö tämän päivän Euroopassa. Sodan ja sitä seuranneiden sanktioiden vaikutukset näkyvät Venäjällä, kun sen talous sinnittelee kohti tuntematonta. Sanktioiden heijastusvaikutukset näkyvät Euroopassa monin paikoin. Markkinatalouden toimivuus osoittautunee hyväksi, valtioiden rooli kasvaa monin tavoin ja EU:n asema vahvistuu.
Kirjoittaja on Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.
