Valtion eläkerahasto perustettiin 30 vuotta sitten. Silloin valtion työntekijöiden ikärakenteen muutos oli kaukainen mutta vääjäämätön kehitys. Nyt me olemme siinä hetkessä, jolloin suuret ikäluokat ovat siirtyneet tai siirtymässä eläkkeelle. Valtion eläkemenot ja muut ikäsidonnaiset menot ovat kasvussa vielä lähivuosien ajan. VERin 30 vuoden tarina on täynnä ikärakennemuutokseen liittyvää varautumista ja tasaamista.
VERin perustaminen vuonna 1990
VERin perustamisen ajoittuminen vuoteen 1990 on monen tekijän summa. Takana oli yksityisen puolen eläkeyhteisöjen toiminta sekä KEVA:n perustaminen hiukan aiemmin. Tätä taustaa vasten ja yhdistettyä valtion hyvään rahatilanteeseen, VERin perustamisen ajoittuminen lienee tapahtuneen viimeisellä hetkellä. Perustamista seuranneen vuosikymmen aikana energia suuntautui 1990-luvun lamaan ja sieltä nousuun.
VER toimi ensimmäiset vuodet Valtiokonttorin yhteydessä. Tärkeitä virstanpylväitä olivat eläkemaksujen asettaminen valtion työnantajille sekä työntekijöille 1990-luvun alkuvuosina ja näiden maksutulojen kanavoiminen eläkerahastoon.
VERin sijoitusten hajauttaminen vuodesta 2000
VER-lain muutoksen jälkeen vuodesta 2000 lukien VER käynnisti oman organisaation rakentamisen sekä itsenäisen sijoitustoiminnan. VERin organisaatio perustettiin asteittain vuodesta 2000 lukien. Ensimmäiset osakehankinnat VER teki joulukuussa 2000.
VERin alkuaikaan liittyy myös yksi merkittävä päätös, mikä joskus jää vähemmälle huomiolle. Sijoitusten hajauttamiseen kuului myös uusien sijoitusten kohdentaminen eri vuosille. Täten osakesijoitusten osalta VERin päätös oli mennä osakemarkkinoille asteittain vuosien 2001-2004 aikana. Lopulta vuoden 2004 lopussa VERillä oli 40 prosenttia sijoitettuna osakkeisiin. Näin VER hyötyi osakemarkkinoiden voimakkaasta käänteestä, joka ajoittui vuoteen 2003.
Hajauttamisen jatkuva työ
Sijoituksia on asteittain hajautettu eri omaisuusluokkiin ja niiden alaluokkiin. Osake- ja korkosijoituksissa on pyritty jatkuvasti löytämään tuotto- ja riskisuhdetta parantavia kohteita.
Vuosien varrella sijoitustoimintaa on merkittävästi laajennettu reaaliomaisuuteen, jotka ovat luonteeltaan pitkäaikaisia sijoituksia, epälikvidejä ja erilaisesti käyttäytyviä. Sijoitukset on toteutettu rahastojen kautta, ja näin huolehditaan niiden rahaksi muutettavuudesta. Lisäksi tasaista tuottoa tavoittelevat hedge -rahastot ovat kuuluneet VERin sijoitustoimintaan jo pitkään.
Tällä hetkellä VERin sijoituksista on noin 52 prosenttia osakkeissa ja pääomarahastoissa, 37 prosenttia on likvideissä korkosijoituksissa ja rahastoissa, sekä 11 prosenttia on muissa sijoituksissa, joihin kuuluvat kiinteistörahastot, infrastruktuurisijoitukset sekä hedge -rahastot. VER käyttää riskienhallinnassa johdannaisia, joilla muun muassa hallitaan valuutta- ja markkinariskejä.
Vastuullisuuden kehitystyö
Vastuullinen sijoittaminen on kuulunut sanastoon VERin alkuvuosista lähtien. Vastuullisuus on kuitenkin muuntunut ja kehittynyt merkittävästi vuosien varrella. Tänä päivänä vastuullisuuden keihäänkärki suuntautuu hiilijalanjälkeen, mutta vastuullisuus huomioidaan laajasti kaikissa omaisuusluokissa.
Tulevaisuuden kehitystyöhön vaikuttaa sijoitusten läpinäkyvyys ja mittareiden parantuminen. Institutionaaliset sijoittajat saavat tänä päivänä merkittävästi tietoa vastuullisuuteen liittyen. Silti tämä tietomäärä on vielä puutteellista ja estää monen hyvän asian tehokkaan seurannan. VER lähestyy tätä teemaa käytännönläheisesti ja asteittain tavoitteita tarkentaen.
Eläkevastuu ja rahastointi
Suomen eläkejärjestelmä perustuu osittaiseen rahastointiin. Suomen eläkeyhteisöihin on rahastoituna pääomaa jo reilusti yli 200 miljardia euroa, ja tämä kattaa noin 30 prosenttia kertyneiden eläke-ennusteiden nykyarvosta eli eläkevastuusta. Eläkevastuun määrään vaikuttaa suuresti valittava korkotaso. Kukin eläkejärjestelmä, kuten yksityinen sektori, kunnat ja valtio, vastaavat omista vastuistaan. Yhteismitallisen laskelman eläkevastuista Suomessa tekee aika-ajoin myös Eläketurvakeskus eläkejärjestelmän pitkänaikavälin laskelmien osana.
VERiin on rahastoituna 22 prosenttia valtion työntekijöiden eläkevastuusta. Rahastoinnin tavoitetasoksi on aikanaan asetettu 25 prosenttia.
Yhteenveto
VERin lisäarvo valtiolle on ollut VERin olemassaolo. Eläkemenoihin on varauduttu rahastolla ja rahaston avulla on onnistuttu tasoittamaan eläkemenoista ja muista ikäsidonnaisista menoista aiheutuvia kustannuspaineita. Tällä hetkellä VER maksaa valtiolle nettomääräisesti yli 400 miljoonaa euroa enemmän kuin mitä VER saa eläkemaksutuloa. VERin valtiontaloutta tasapainottava tasaamisen rooli on kasvanut vuodesta 2013 lukien ja tulee kasvamaan lähivuosien ajan aina 2030-luvulle saakka.
VER on tuottanut valtiolle myös merkittävän sijoitustoiminnallisen lisäarvon. VERin pitkän aikavälin tuotto on ollut keskimäärin 5,4 prosenttia samalla kun valtion velan kustannus on ollut keskimäärin noin 2,8 prosenttia. Vuosittaisen tuottoeron yhteenlaskettu euromäärä on noussut yli 7 miljardin euron.
Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.
