Sijoittajat hyväksyvät nykyään valtionlainasijoituksista jopa negatiivisen odotettavissa olevan vuosituoton hakiessaan turvasatamaa rahoilleen. Toisaalta osa valtionlainoista tarjoaa yli kymmenen prosentin vuotuista korkotuottoa.
Millaista valtionlainasalkun hoitaminen VERissä on?
VERillä on pitkät perinteet kehittyvien ja kehittyneiden maiden valtionlainoihin sijoittamisessa. Sijoituksia valtionlainoihin on 3,3 miljardin euron arvosta joista noin 70 prosenttia hoidetaan itse ja loput rahastojen kautta. Sijoituksia on aina Saksasta Sri Lankaan, yhteensä yli 40 maahan ja yli 70 eri velkakirjaan.
VERissä salkunhoitaja Ilkka Rinne vastaa suorista sijoituksista sekä kehittyneiden että kehittyvien maiden valtion- ja julkisyhteisöjen lainoihin. Rinteen mukaan globaalien salkkujen hoitaminen on mielenkiintoista työtä, jossa samalla saa seurata sekä detaljitason tekijöitä että arvioida globaalien trendien kehitystä. Hän kertoo, että salkunhoitajan on tärkeää pitää yllä hyvää tuntumaa sekä eri maiden että globaalin talouden tilaan ja yleiseen markkinalikviditeettiin.
VERin valtionlainasalkunhoitajan työ on pääosin itseohjautuvaa ja päätöksiä tehdään itsenäisesti. Keskustelu tiimin kanssa on kuitenkin tärkeää ja esimerkiksi isommista allokaatioista keskustellaan yhdessä. ”Voi olla joku teema, jota on pohdittu pitkään. Siihen liittyen katsotaan markkinahinnoittelua ja selvitetään mitä dataa kyseisestä maasta on tullut, minkä mukaan sitten muokataan salkkua haluttuun suuntaan”, Rinne kertoo.
Valtionlainasalkun sijoitustoiminta on erittäin aktiivista sekä ensi- että jälkimarkkinoilla. Rinteen mukaan on hyvin tavallista, että sijoitus myydään jossain vaiheessa pois ennen erääntymistä. Valtionlainojen yleisimmät juoksuajat vaihtelevat 5-30 vuoden välillä. Rinne toteaa, että matalasta korkotasosta johtuen pidemmät juoksuajat ovat kuitenkin yleistyneet. ”Joidenkin velkakirjojen jäljellä oleva juoksuaika voi olla jopa 70 vuotta, kuten äskettäin liikkeeseen lasketussa Itävallan vuonna 2086 erääntyvässä valtionlainassa”, hän lisää.
Suoran kehittyvien markkinoiden salkun sijoitusten valinnassa merkittävä painoarvo on likviditeetissä, kyseisestä maasta saatavan tiedon luotettavuudessa ja maan luottoluokituksessa. ”Näistä tekijöistä johtuen salkku onkin indeksiin nähden jatkuvassa alipainossa usean maan kuten Venezuelan tai Ukrainan lainoissa. Niiden sijaan pyrimme löytämään hyviä vertailuindeksin ulkopuolisia sijoituskohteita kuten EUR-määräiset kehittyvien markkinoiden valtiolainasijoitukset tai muut indeksissä pienellä painolla olevat maat kuten Namibia”, Rinne kertoo.
Matalasta korkotasosta huolimatta sekä kehittyvien että kehittyneiden markkinoiden valtiolainasijoitukset tarjoavat hyvää hajautushyötyä VERin salkkuun. Sijoittajien riskinottohalukkuuden heikentyessä voimakkaasti, kysyntä turvasatamana toimiville valtionlainoille usein kasvaa. Rinteen mukaan tämä negatiivinen korrelaatio onkin keskeisimpiä syitä siihen, miksi sijoituksia korkean luottoluokituksen valtiolainoihin kannattaa edelleen pitää osana kokonaisportfoliota.
Valtionlainoihin sijoittamisessa etuna on että ne ovat suurinta osaa muita korkoinstrumentteja tehokkaammin likvidoitavissa. Rinne toteaa, että monessa muussa korkoinstrumentissa ovi ulos sijoituksesta käy isolle sijoittajalle monesti ahtaaksi, kun markkinasentimentti heikkenee.
Kuvassa salkunhoitaja Ilkka Rinne.
Tagit: