Monella meistä saattaa olla sijoitussalkussaan Nordean tai TeliaSoneran osakkeita. Ruotsin pörssi kätkee sisäänsä myös monia muita merkittäviä ja hyviä yhtiöitä.
Ruotsalaiset osakkeet ovat alusta alkaen olleet tärkeä osa VERin pohjoismaista salkkua. Tällä hetkellä VERin sijoitussalkussa on noin 600 miljoonan euron arvosta suoria osakesijoituksia yli 40 ruotsalaisessa yhtiössä. Lisäksi yksi kolmasosa sijoituksista on tehty rahastojen kautta. Suorat ruotsalaiset osakesijoitukset kohdistuvat yleensä isoimpiin yhtiöihin ja rahastojen kautta tehdään sijoitukset small cap -yrityksiin. Suurimmat omistukset ovat Nordean ja TeliaSoneran lisäksi muissa Suomessakin tunnetuissa yhtiöissä, kuten Atlas Copco, Ericsson, Swedbank, H&M, Investor, SCA, SEB.
VER on pitkän aikavälin sijoittaja. Salkunhoitaja Niklas Rosenqvist painottaa, että sijoituspäätöksiä tehtäessä on pidempi tähtäys mielessä: pääsääntöisesti valitaan osakkeita, joiden odotetaan tuottavan hyvin pitkällä aikavälillä. Toki pyritään myös käyttämään hyväkseen mahdollisuuksia parantaa tuottoa lyhyellä aikavälillä.
VER on maltillinen kaupankäynnin kokonaisvolyymissä, vaikka lähes päivittäin ruotsalaisilla osakkeilla käydäänkin kauppaa.
Rosenqvist kertoo, että ruotsalaiset osakkeet hajauttavat hyvin VERin pohjoismaista osakesalkkua. Suurimmat ruotsalaiset yhtiöt ovat globaaleja. Yhtiöiden myynti ja tulos tuleekin pääosin Ruotsin ulkopuolelta. ”Yhtiöt eivät ole pelkästään riippuvaisia Ruotsin talouden kehityksestä, vaikka tällä hetkellä se kasvaakin ihan mukavasti”, Rosenqvist lisää. Likviditeetti on Tukholman pörssissä keskimäärin hyvä, mikä tarkoittaa että isommatkin kaupat saa toteutettua suhteellisen nopeasti.
Rosenqvistin hoitama Ruotsi-salkku on myös toimialamielessä laajasti hajautettu. Eniten on sijoitettu finanssi- ja teollisuusyhtiöihin, noin kuusikymmentä prosenttia salkusta. Kulutustavaroissa on noin 20 prosenttia ja loput IT:ssä, telekommunikaatiossa ja lääketeollisuudessa sekä raaka-ainesidonnaisissa sektoreissa, kuten kaivos-, metsä- ja öljyteollisuus.
Ruotsissa pörssiyritysten omistusrakenne poikkeaa Suomessa totutusta. Varakkaita sukuja, joilla on omistuksia isoissa pörssiyhtiöissä, on Ruotsissa suhteellisen paljon. Isojen perhesijoittajien, kuten Wallenbergit, Ax:son Johnsonit tai Lundbergit, ajattelun taustalla on ”sfärtänkande”. Omistajille on tärkeää valvoa etujaan ja suojata sijoituksiaan hoitamalla hyvin ja aktiivisesti sijoituskohdeyhtiöitään. Rosenqvistin mukaan pitkäaikaiset perhesijoittajat omistautuvat paremmin yhtiöille, kun omaisuus siirtyy perintönä sukupolvelta toiselle. Hyvä pääomistaja lisää myös toisten sijoittajien luottamusta yhtiötä kohtaan pitkäaikaisena sijoituskohteena.
Lyhyt etäisyys Ruotsiin edesauttaa tiedonsaantia yhtiöistä: Ruotsissa on helppo käydä tapaamassa yhtiöitä tai pankkiiriliikkeiden analyytikkoja, ja ne vierailevat myös usein täällä. Rosenqvist pyrkii tapaamaan yhtiöitä mahdollisimman paljon. Esimerkiksi seminaarit tarjoavat hyvän mahdollisuuden tavata monen eri yhtiön edustajia samalla kertaa. Yleistä tietoa markkinoista ja taloudesta Rosenqvist saa seuraamalla ruotsalaista mediaa.
Ruotsin kruunu tuo valuuttariskiä salkkuun. Perinteisesti VER ei ole suojannut Ruotsi-salkkuaan valuuttakurssien heilahteluilta. Eurosijoittajan näkökulmasta heikkenevä kruunu alentaa Ruotsi-salkun arvoa, mutta toisaalta ruotsalaisten vientiyritysten kurssit saattavat saada tästä tukea. Pitkällä aikavälillä valuuttaliikkeet tasoittuvat.
Niklas Rosenqvist kertoo, että aikoinaan päätös aloittaa sijoittaminen Ruotsiin oli hyvä valinta, sillä Tukholman pörssi on tuottanut vuodesta 2004 alkaen selvästi paremmin kuin Helsingin pörssi.
VERin Ruotsi-salkku koostuu pääosin suorista osakesijoituksista. Sijoituksia on tehty myös kymmeneen rahastoon. Kuvassa salkunhoitaja Niklas Rosenqvist.
Kirjoittaja on taloushallinnonasiantuntija VERissä.
Tagit