Vuosikatsaus 2020

Sijoitustoiminnan tuotto 4,0 % vuonna 2020; kymmenen vuoden keskituotto 5,5 %

SIJOITUSYMPÄRISTÖ

Vuoden 2020 teemana oli koronavirus ja sen tuomat suuret vaikutukset yhteiskunnassa. Viruksen leviäminen ja yhteiskunnassa asetetut rajoitteet heijastuivat talouteen sekä sijoitusmarkkinoille monin eri tavoin vuoden aikana. Huolimatta dramaattisista muutoksista ihmisten arkeen ja elinkeinoelämään, oli vuosi eläkesijoittajille kuitenkin kohtuullinen lopputulokseltaan. VERin sijoitustuotto kipusi vuoden lopulla positiiviseksi, vaikka vuoden sisälle mahtui suuria heilahteluja.

Markkinoiden usko tulevaisuuteen oli koetuksella maaliskuun kuluessa ennen Yhdysvaltain keskuspankin ja valtion merkittäviä tukitoimia. Korkotaso laski kevään aikana jo entisestään alhaisista luvuista. Alhaisen korkotason sekä voimakkaan elvytyksen voimasta osakemarkkinat sekä muut riskipitoiset sijoituskohteet lähtivät voimakkaaseen nousuun maaliskuun lopulla.

Osakemarkkinoiden ja muiden riskipitoisten omaisuuslajien kehitys oli suotuisaa keväästä lähtien aina loppuvuoteen saakka. Vuoden jälkipuoliskolla koronaviruksen toinen aalto voimistui Euroopassa ja kaikki valtiot joutuivat ottamaan käyttöön yhteiskunnan uusia rajoitustoimia. Nämä toisen aallon negatiiviset vaikutukset jäivät kuitenkin pienemmiksi kuin kevään vastaavilla toimilla oli.

Rahastosta siirretään valtion talousarvioon vuosittain selvästi enemmän kuin VERiin kertyy maksutuloja. Tämä budjettisiirron enemmyys maksutuloihin nähden lisääntyy tulevaisuudessa entisestään, mikä hidastaa rahaston kasvua.

VERIN SIJOITUSTOIMINNAN TUOTTO

Valtion Eläkerahaston sijoitusten tuotto käyvin arvoin vuodelta 2020 oli 4,0 prosenttia. Keskimääräinen nimellistuotto viideltä viime vuodelta oli 5,4 prosenttia ja kymmeneltä vuodelta 5,5 prosenttia.
 

Sijoitusten reaalituotoksi vuonna 2020 muodostui 3,8 prosenttia. VERin viiden vuoden keskimääräinen reaalituotto oli 4,6 prosenttia ja kymmenen vuoden 4,3 prosenttia. Kymmenen vuoden reaalituotto ylittää merkittävästi pitkän aikavälin rahoituslaskelmissa käytetyt arviot.
 

Valtiovarainministeriön asettaman tavoitteen mukaan VERin sijoitusten tuoton tulee pitkällä aikavälillä ylittää valtionvelan keskikustannus. Kymmenen viime vuoden ajalta VERin sijoitusten markkina-arvoinen tuotto on ollut keskimäärin 3,9 prosenttiyksikköä valtionvelan keskikustannusta korkeampi. Nykymuotoisen toiminnan aikana vuodesta 2001 VERin sijoitusten tuotto on ollut yhteensä noin 8 miljardia euroa suurempi kuin valtionvelan keski­kustannus samalta ajalta.

VUODEN 2020 YKSITYISKOHTAINEN TARKASTELU

Molemmat VERin suuret omaisuusluokat, likvidit korkosijoitukset ja noteeratut osakkeet, tuottivat vuonna 2020 positiivisen tuoton. Likvidien korkosijoitusten tuotto oli 2,1 ja noteerattujen osakesijoitusten 6,2 prosenttia. Muidenkin omaisuusluokkien tuotot olivat pääosin positiivisia ja parhaita tuottoja saatiin noteeraamattomista osakkeista (12,2 %) ja infrastruktuurirahastoista (12,2 %).

VERin sijoitusomaisuuden markkina-arvo oli vuoden 2020 lopussa 21,0 miljardia euroa. Sijoituksista oli korkosijoituksia 36,2 prosenttia, osakesijoituksia 52,4 prosenttia ja muita sijoituksia 10,9 prosenttia. Loppuosa riskikorjatusta allokaatiosta oli johdannaisten vaikutusta.
 

KORKOSIJOITUKSET

Likvidit korkosijoitukset

Likvidien korkosijoitusten tuotto vuonna 2020 oli 2,1 prosenttia ja sen riskikorjattu markkina-arvo vuoden lopussa 7,1 miljardia euroa. Korkosalkun duraatio oli koko vuoden salkun neutraaliduraatiota alemmalla tasolla ja valtionlainasijoitukset alipainossa.

Vuoden 2020 tapahtumia hallitsi koronavirus: toimet viruksen leviämisen estämiseksi, toimenpiteiden vaikutus talouteen sekä keskuspankkien ja valtioiden toimet talouden tukemiseksi.

Maaliskuussa koronavirustilanteen paheneminen nosti rajusti yrityslainasijoitusten luottoriskipreemioita ja kehittyvien markkinoiden korkotasoja. Lisäksi valtionlainoissa nähtiin erittäin voimakkaita ja nopeita korkomuutoksia. Keskuspankit reagoivat tilanteeseen nopeasti; muun muassa Yhdysvaltojen keskuspankin koronlaskuilla, määrältään rajoittamattomalla arvopaperiostoin toteutettavalla elvytyksellä, Euroopan keskuspankin määrällisen elvytyksen lisäämisellä sekä rahoitusoperaatioiden ehtojen parantamisella keskuspankit globaalisti pyrkivät pienentämään koronaviruksen vaikutuksia talouteen.

Toisesta vuosineljänneksestä eteenpäin yrityslainasijoitusten luottoriskipreemiot ja kehittyvien markkinoiden korkotasot korjasivat voimakkaasti alkuvuoden nousuaan keskuspankkien ja valtioiden elvytystoimien ansiosta. Erityisesti eniten ensimmäisellä vuosineljänneksellä kärsineet huonomman luottoluokituksen omaavat yrityslainat sekä sijoitukset kehittyvien markkinoiden dollarimääräisiin lainoihin toipuivat merkittävästi. Turvasatamana pidettyjen valtionlainojen tuotossa ei tapahtunut yhtä suuria muutoksia, joten tuottoerot eri korkosijoitusten välillä pienenivät selvästi ensimmäisestä kvartaalista. Eurooppalaisten yrityslainojen luottoriskipreemiot päätyivät vuoden lopussa lähelle vuoden alun tasojaan.

Vuoden lopulla Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin liittyvän epävarmuuden poistuminen ja positiiviset rokoteuutiset paransivat talouden näkymiä ja nostivat erityisesti Yhdysvaltojen pidempiä korkoja ja inflaatio-odotuksia.

Kokonaisuudessaan vuosi 2020 oli korkomarkkinoilla positiivinen ja tuotot odotuksiin nähden hyvät erityisesti maaliskuun tapahtumat huomioiden. VERin likvideissä korkosijoituksissa erityisesti kehittyvien markkinoiden yrityslainojen tuotot olivat erinomaisia.
 

Muut korkosijoitukset

VERin muut korkosijoitukset käsittävät sijoitukset private credit -rahastoihin sekä suoriin epälikvideihin lainoihin. Private credit -rahastot ovat pääasiassa pääomarahastomuotoisia ja rahastojen sijoitukset epälikvidejä lainoja. Vuoden lopussa muiden korkosijoitusten paino VERin salkussa oli 2,4 prosenttia.

Koronaepidemian vaikutukset kansainväliseen talouteen näkyivät luonnollisesti myös private credit -sijoituksissa. Keväällä talouksien sulkemiset näkyivät etenkin matkustamisen ja kaupan alan yritysten liiketoiminnoissa. Käytännössä useilla yrityksillä toiminta pysähtyi täysin. Rahastot keskittyivätkin keväällä salkkuyritysten kassatilanteesta huolehtimiseen. Kriisi on kuitenkin luonut myös merkittäviä mahdollisuuksia osalle rahastoista, joiden strategia hyötyy kriisitilanteista. VER keskittyikin vuoden 2020 aikana uusissa sijoituksissaan rahastoihin, joille muuttunut markkinatilanne oli mahdollisuus.

Muiden korkosijoitusten vuoden 2020 tuotto oli 4,4 prosenttia. Private credit -rahastojen tuotto oli 3,9 prosenttia ja suorien lainojen 5,6 prosenttia. Vuoden aikana tehtiin yhteensä 182 miljoonan euron sijoitukset kolmeen uuteen rahastoon. Avointen sijoitussitoumusten määrä vuoden lopussa oli 384 miljoonaa euroa. Suoria lainoja VER on antanut kahdelle kohdeyhtiölle.

OSAKESIJOITUKSET

Noteeratut osakesijoitukset

Vuosi 2020 tulee jäämään historiaan monesta eri syystä, ei vähiten rahoitusmarkkinoilla nähtyjen liikkeiden takia. Osakemarkkinoilla vuosi lähti liikkeelle varsin suotuisissa tunnelmissa, mutta Kiinasta mitä ilmeisimmin alun saaneen koronaepidemian leviäminen maailmanlaajuiseksi pandemiaksi käänsi tilanteen täysin päälaelleen ensimmäisen neljänneksen loppua kohti mentäessä. Pörsseissä kautta maailman nähtiin ennenäkemättömän nopea ja hyvinkin raju myyntiaalto, joka parissa viikossa sai monet suuretkin osakeindeksit laskemaan 30 prosentin luokkaa, jopa ylikin. Valtiot ja keskuspankit olivat tällä kerralla hyvin nopeita toiminnassaan, ja julkaistut, erittäin suuret elvytystoimet, saivat rahoitusmarkkinat rauhoittumaan varsin nopeasti.

Jo vuoden toista neljännestä leimasi vahva osakemarkkinoiden elpyminen, ja paria lyhyempää korjausliikettä lukuun ottamatta elpyminen jatkui aina vuoden loppuun asti. Osakemarkkinat saivat vielä lisää potkua marraskuun alussa julkaistuista, erittäin positiivisista rokoteuutisista, ja tämä johti nousupyrähdykseen, joka vei myös VERin osakesijoitukset selvästi plussan puolelle vuoden 2020 osalta. VERin pörssinoteerattuja osakkeita ja rahasto-osuuksia sisältävän osakesalkun tuotto oli vuoden päättyessä 6,2 prosenttia. Ylivoimaisesti parhaiten noteeratuista osakkeista tuottivat VERin sijoitukset pohjoismaisille markkinoille. Kaikki muutkin osasalkut, laajaa Eurooppa-osasalkkua lukuun ottamatta, ylsivät positiiviseen tuottoon vuoden 2020 päättyessä.

Noteerattujen osakkeiden arvo nousi markkina-arvoilla mitattuna vuodenvaihteen 9,3 miljardista (2019) 9,8 miljardiin euroon. Salkusta suorien sijoitusten osuus oli vuoden lopussa 24,8 prosenttia ja rahastosijoitusten 75,2 prosenttia. Vuoden päättyessä suoria sijoituksia oli 92 yhtiössä ja rahasto-osuuksia 69 eri rahastossa.
 

Muut osakesijoitukset

VERin muut osakesijoitukset pitivät sisällään sijoitukset pääomarahastoihin, noteeraamattomiin osakkeisiin sekä listattuihin kiinteistörahastoihin (REIT). Vuoden lopussa muiden osakesijoitusten osuus VERin salkussa oli 5,5 prosenttia.

Pääomarahastoille koronakriisin vaikutukset ovat olleet kahtiajakautuneet. Osa yrityksistä kärsi talouksien sulkeutumisesta merkittävästi ja osalle yrityksistä kriisillä ei juuri vaikutusta ollut tai vaikutus oli jopa positiivinen. Osakemarkkinoiden keväinen notkahdus näkyi myös rahastojen arvostuksissa vielä kesällä. Listatun markkinan toipuminen vuoden loppua kohti ja myös onnistuneet säästötoimenpiteet salkkuyrityksissä paransivat pääomarahastojen tuottoja vuoden loppua kohden. Myöskään odotettua hintakorjausta ei markkinoilla nähty, joten osa rahastoista onnistui tekemään irtautumisia varsin korkeilla arvostustasoilla.  Pääomarahastojen vuoden lopun tuotto päätyi 6,6 prosenttiin. Vuoden aikana tehtiin viisi uutta sijoitusta (270 miljoonaa euroa). Avointen sijoitussitoumusten määrä vuoden lopussa oli 654 miljoonaa euroa.

Noteeraamattomat osakesijoitukset käsittivät merkittäviä sijoituksia neljään yhtiöön. Salkun tuotto päätyi vuoden lopussa 12,2 prosenttiin.

Listatut kiinteistösijoitukset eivät toipuneet vuoden lopussa muun osakemarkkinan tapaan. Taustalla on kauppakiinteistöjen merkittävä osuus listatuissa rahastoissa. Talouksien sulkemisen negatiiviset vaikutukset olivat siksi muuta markkinaa suuremmat.  Vuoden lopussa salkun tuotto oli -18,0 prosenttia.

MUUT SIJOITUKSET

VERin muut sijoitukset käsittävät sijoitukset reaaliomaisuusrahastoihin (kiinteistö- ja infrastruktuuri-rahastot) sekä hedge-rahastoihin ja riskipreemiosijoituksiin.

Vuoden 2020 lopussa muiden sijoitusten markkina-arvo oli 2 280 miljoonaa euroa ja osuus VERin salkusta 10,9 prosenttia. Sijoitetuista varoista oli kiinteistörahastosijoituksia 3,5, infrastruktuurirahastosijoituksia 2,4, hedge-rahastosijoituksia 3,7 ja riskipreemio­sijoituksia 1,3 prosenttiyksikköä.

Kiinteistömarkkinoilla koronakriisi korosti entisestään jo olemassa ollutta markkinoiden kahtia jakautuneisuutta. Kaupan alan ja hotellien kiinteistöt kärsivät talouksien sulkemisista, kun taas kasvanut nettikauppa paransi logistiikkakiinteistöjen tuottoja. Myös asuntosijoitukset ovat selvinneet kriisin vaikutuksista vähäisin vaurioin. Listaamattomien kiinteistörahastosijoitusten tuotto oli 1,2 prosenttia.  Vuoden aikana toteutettiin kolme uutta yhteensä 130 miljoonan euron rahastosijoitusta ja avointen sijoitussitoumusten määrä vuoden lopussa oli 454 miljoonaa euroa.

Infrastruktuurirahastosijoitusten tuotto oli jälleen erittäin hyvä. Osinkotuotot sekä osalla rahastoista suotuisa arvonkehitys nostivat salkun tuoton vuoden lopussa 12,2 prosenttiin. Koronan vaikutukset salkussa näkyivät pääasiassa yrityksissä, joiden toiminta perustui matkustamiseen. Perusinfrastrutktuurisijoituksissa kriisin vaikutus oli vähäinen tai olematon. Vuoden aikana tehtiin sijoituksia kahteen rahastoon yhteensä noin 106 miljoonaa euroa. Avointen sijoitussitoumusten määrä vuoden lopussa oli 252 miljoonaa euroa.

Hedge-rahastot tuottivat vuoden 2020 aikana 4,9 prosenttia. Salkku elpyi nopeasti koronakriisin aiheuttamasta kevään kurssilaskusta ja onnistui hyötymään loppuvuoden hyvästä sentimentistä. Kaikki strategiat, lukuun ottamatta kvantitatiivisia strategioita, päätyivät koko vuoden osalta positiiviseen tuottoon. Erityisen hyvin tuottivat volatiliteetti- ja multistrategia-rahastot, mitkä onnistuivat hyötymään vuoden aikana tapahtuneista merkittävistä markkinaliikkeistä. 

Riskipreemiosijoitusten tuotto vuodelta 2020 oli -18,0 prosenttia. Negatiivinen tuotto koostui yksinomaan riskipreemiorahastojen heikosta tuotosta ja sijoituksista niihin päätettiin luopua kokonaan. Johdannaisilla toteutetut systemaattiset strategiat tuottivat koko vuoden ajan hyvin.

SIJOITUSTOIMINNAN VASTUULLISUUS

Vastuullisuus on osa VERin roolia pitkäaikaisena ja valtiollisena sijoittajana. VERin sijoitustoiminnan vastuullisuudesta huolehtiminen perustuu VERin hallituksen hyväksymiin sijoitustoiminnan vastuullisuusperiaatteisiin. Periaatteet on päivitetty viimeksi syksyllä 2020.

Sijoituskohteiden ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvät ESG-kriteerit ovat olennainen osa VERin pitkän tähtäimen riskien ja mahdollisuuksien tarkastelua. VERin vastuullisen sijoittamisen periaatteissa määritellään muun muassa toimialat, joihin VER ei sijoita, kuten myös toimialat, joilla on korostunut ESG-seurannan tarve. Lisäksi VER ei esimerkiksi tee suoria osake- tai korkosijoituksia yrityksiin, joiden liikevaihdosta yli 10 prosenttia tulee kivi- tai ruskohiileen perustuvasta toiminnasta tai turpeen poltosta. Yksi keskeinen osa VERin vastuullisuutta on hiilijalanjäljen seuraaminen, jota VER tarkastelee ensisijassa hiili-intensiteettiluvun avulla. VER on myös määritellyt tavoitteet osakesijoitusten hiilijalanjäljen alentamiselle kokonaisuutena.

Salkunhoitajat vastaavat vastuullisuusnäkökulman huomioon ottamisesta sijoituspäätöstä tehdessä. ESG-kysymykset täydentävät sijoituspäätöksen taustalla olevaa taloudellista analyysia ja salkunhoito arvioi niitä yhdessä muiden sijoitukseen vaikuttavien tekijöiden kanssa. Vastuullisen sijoittamisen periaatteet kattavat kaikki omaisuusluokat, mutta niiden soveltaminen vaihtelee omaisuusluokasta ja sijoitustavasta riippuen.

VALTION ELÄKEMENOJEN KASVU JATKUU

Valtion Eläkerahaston valtiontaloutta tasapainottava rooli on kasvanut ja kasvamassa. Valtion eläkemenot olivat vuonna 2020 jo noin 4,8 miljardia euroa. Koska VER maksaa valtion talousarvioon 40 prosenttia näistä menoista, VERin suorittama budjettisiirto oli noin 1,9 miljardia euroa. Eläkemaksuja VERille kertyi vuonna 2020 noin 1,5 miljardia euroa. Rahaston nettomaksutulo on kääntynyt pysyväisluonteisesti negatiiviseksi eli rahastosta siirretään valtion talousarvioon enemmän kuin VERiin kertyy maksutuloja. Tämä budjettisiirron enemmyys VERin maksutuloihin nähden kasvaa jatkuvasti ja hidastaa rahaston kasvua.
 

Valtion Eläkerahaston hallitus hyväksyi kesäkuussa 2016 strategian, jossa täsmennettiin pitkän aikavälin tavoitteenasettelu. Laissa säädetyn 25 prosentin rahastointitavoitteen saavuttamiseen pyritään strategian mukaan viimeistään vuonna 2033. Tämä edellyttää nettomaksutulon kehityksen pysyvän lähellä arvioitua tasoa ja sijoitusten reaalituoton säilymistä suhteellisen hyvänä. Kun valtion eläkevastuu vuoden 2020 päättyessä oli 93,1 miljardia euroa, rahastointiasteeksi muodostui noin 23 prosenttia. Strategiassa myös määritettiin periaatteet, joilla sijoitussalkun riskitaso ja perusallokaatio johdetaan rahastolle asetetusta rahastointitavoitteesta.
 

VERIN HALLINTO

Valtion Eläkerahasto on vuonna 1990 perustettu valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto. VER on sijoitusorganisaatio, jonka tehtävä on hoitaa sille uskottua varallisuutta. Valtion eläkejärjestelmän eläkemaksujen keräämiseen ja perintään liittyvät tehtävät, samoin kuin eläkehakemusten käsittelyn ja eläkkeiden maksamisen, hoitaa Keva. VER maksaa Kevalle hoitokulua, jonka määrä vuonna 2020 oli 15,9 miljoonaa euroa.

VERin toiminnan yleinen ohjaus ja valvonta kuuluu valtiovarainministeriölle ja ministeriöllä on oikeus antaa rahaston hallinnon järjestämistä, rahaston talouden hoitoa ja rahaston varojen sijoittamista koskevia yleisiä määräyksiä. Voimassa olevan määräyksen mukaan VERin sijoituksista korkosijoituksia tulee olla vähintään 35 prosenttia, osakesijoituksia enintään 55 prosenttia ja muita sijoituksia enintään 12 prosenttia salkun arvosta. Kiinteistösijoitukset on määräyksen mukaan tehtävä rahastosijoituksina tai vastaavina epäsuorina sijoituksina.

VERin hallituksen määrää valtiovarainministeriö. Hallituksessa on seitsemän jäsentä, joista kolme on määrätty valtion henkilöstöjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Jukka Pekkarinen ja neuvoa antavan sijoitusneuvottelukunnan puheenjohtajana Jussi Laitinen.

VERin toiminnan kulut olivat 7,4 miljoonaa euroa eli 0,04 prosenttia suhteutettuna keskimääräiseen pääomaan vuoden aikana. VERissä työskenteli vuoden aikana keskimäärin 25 henkilöä. Toimitusjohtajana toimi Timo Viherkenttä 29.2.2020 saakka ja Timo Löyttyniemi palasi toimitusjohtajan virkaan 1.3.2020. VER panostaa henkilökunnan ammattitaitoon ja sen kehittämiseen, mikä on tärkeää niin hyvien sijoitustuottojen tavoittelun kuin riskienhallinnan näkökulmasta.

AVAINLUKUJA 2020

Lisätietoja:

Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi, etunimi.sukunimi@ver.fi, puh: 0295 201 210.

Valtion Eläkerahasto (VER) on vuonna 1990 perustettu valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka avulla valtio varautuu tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden rahoitukseen ja eläkemenojen tasaamiseen. VER on sijoitusorganisaatio ja vastaa valtion eläkevarojen ammattimaisesta sijoittamisesta. VERin sijoitussalkun markkina-arvo oli 21,0 miljardia euroa vuoden 2020 lopussa.