Markkinavoimat antavat hyvän kurin oppositiosta päättäjille. Nyt kun ”trumponomics” eli Trumpin ohjelma on Yhdysvaltain uusi talousoppi, useat asiantuntijat ovat arvioineet tämän opin sisältöä. Arvioiden mukaan talouskasvua ja inflaatiota tulee lisää, samalla kun keskuspankin itsenäisyys asetettaneen vaakalaudalle. Republikaanipuolue on vahvasti kiinni vallan kahvassa ja demokraattinen puolue on vaalitappion jälkeen heikko. Tässä tilanteessa vahvimmaksi vastavoimaksi tuleekin markkinoiden voima.
Trumponomics 101
Tuleva presidentti haluaa panostaa energiaan ja erityisesti öljyyn, nostaa tuontitulleja sekä vahvistaa Yhdysvaltain teollista tuotantoa ja puolustussektoria. Ohjelmaan kuuluu kaikessa ja kautta linjan ”Make America Great Again” eli MAGA eli Yhdysvaltain oman edun tavoittelu.
Presidenttinä Trump haluaa tiukentaa siirtolaispolitiikkaa. Entinen IMF:n pääekonomisti Olivier Blanchard arvioi, että vain pieni osa julkistetuista laittomien siirtolaisten palautuksista toteutuu. Siirtolaisten palautusten voimakas julistus on tärkeää, ja samoin sitä ovat näyttävät siirtolaisten palautukset, mutta lopputulos tulee olemaan hänen mukaansa vain pieni osa miljoonien palautusten tavoitteesta. Tällä on kuitenkin viesti laittomaksi siirtolaiseksi havitteleville ja pitää osan heistä muualla.
Sääntelyn hyvät, pahat ja rumat
Tulevan presidentin ohjelmaan kuuluu sääntelyn vähentäminen sekä byrokratian karsiminen. Vuosien saatossa sääntelyllä on taipumus kasvaa ja byrokratian voimistua. Ravistelulle lienee aika ajoin paikka, ihan niin kuin yritystoiminnassakin. Yritystoiminnassa ravistelu hoituu yrityskauppojen, fuusioiden ja jakaantumisten kautta. Rakenteiden muutokset mahdollistavat ravistelun organisaatiossa. Valtioiden tasolla logiikka toimii toisin.
Sääntelyä on hyvää ja huonoa. Monesti sääntelyllä on ollut hyvä ja vahva perusta. Jos sitä karsitaan, tulee varmaankin tarkkaan arvioida mikä on välttämätöntä ja perusteltua sekä mikä osa sääntelystä on turhaa. Ongelma lienee sama kuin markkinoinnissa. Markkinointibudjetista usein puolet on turhaa, mutta kukaan ei tiedä kumpi puoli.
Markkinoiden voima
Markkinamekanismi on valtaisa ja sitä ei voi helposti hallita. Valtiolliset ja keskuspankin voimavarat riittävät joihinkin toimiin saakka, mutta viime kädessä markkinavoimat määräävät markkinatalouden suuntaa. Nyt kun Trumponomics on vallitseva uusi talousoppi ja poliittisen opposition voima on heikko, nousevat markkinavoimat suureen arvoon ohjaamaan päätöksentekoa.
Trump on osoittanut uhmakkuuden poliittista demokratiaa sekä keskuspankin itsenäisyyttä kohtaan. Markkinavoimia hän ei kuitenkaan pysty laittamaan kuriin. Täten markkinavoimien tuoma kontrolli pitää tulevan presidentin kaidalla tiellä.
Markkinavoimien vaihtoehto onkin toinen talousjärjestelmä, eikä Trump ole ilmoittanut sen kannattajaksi. Tietenkin, jos hän oikein pilaa omilla päätöksillään markkinat, niin niiden kuriin laittaminen vaatiikin jo sitten Trumponomicsin uuden vaiheen. Markkinavoimien kuriin laittaminen vaatii säännöstelytalouden, sääntelyn ja valtion roolin kasvattamista. Tämä ei ole hänen tavoitteensa.
Markkinoiden oppositiovoima perustuu pelotteluun, jarrutukseen, paniikkiin ja kriisiin. Kussakin vaiheessa markkinat lähettävät päättäjille viestejä, joita kannattaa kuunnella. Viesteinä ovat korkotason nousu ja valtion velan saatavuus sekä pörssikurssien romahdus tai muu paniikki. Näitä voitaneen pitää eräänlaisina onnistumisen mittareina. Usein sanotaan, että markkinat ovat aina oikeassa. Itse en pidä tätä niin vakavana väitteenä, ja paljon on evidenssiä sitä vastaan. Markkinavoima on kuitenkin todellista, olivatpa markkinahinnat oikeita tai vääriä. Sillä ei itseasiassa ole väliä, koska markkinoiden voima voi olla joka tapauksessa musertava.
Markkinat eivät pysty arvottamaan kaikkea tärkeää. Poliittinen järjestelmä tekee päätöksiä, jotka koskevat kansalaisia, ympäristöä ja yhteiskuntaa laaja-alaisesti. Luonnollisesti nämä arvokkaat näkökulmat eivät kaikilta osiltaan kuvastu markkinoilla. Markkinat tarjoavat kuitenkin yhden mittarin päätöksenteon hyvyyteen. Seuraavat vaalit kahden tai neljän vuoden kuluttua tarjoavat äänestäjille mahdollisuuden viitoittaa päättäjien tietä. Vaalien välillä markkinavoimat äänestävät juoksevasti.
Johtopäätökset
Tulevalla Yhdysvaltain presidentillä on paljon valtaa. Hän on vastuussa, että Yhdysvallat menee hyvää reittiä eteenpäin. Markkinat ovat se voima, joka saa jopa presidentti Trumpin kuuntelemaan. Kiintoisaa onkin nähdä missä vaiheessa nämä voimat puhuvat ja opponoivat. Jos Trump onnistuu tehtävässään, jatkuu ”Trump-Trade” eli nykyinen hyvä meno markkinoilla. Usein kuitenkin tekijälle sattuu myös virheitä. Silloin markkinavoimat puhuvat, ikään kuin oppositio ja äänekkäinä.
Kirjoittaja on Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi