Valtion Eläkerahasto

Valtion Eläkerahaston tehtävä on valtion eläkemenoihin varautuminen sekä eläkemenojen tasaaminen. VER vastaa valtion eläkevarojen sijoittamisesta ja auttaa valtiota varautumaan tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden rahoitukseen. Pitkäaikaisena sijoittajana VERin toiminnassa korostuvat korkea ammattitaito ja vastuullinen toimintatapa. VER toimii osana rahastoivaa eläkejärjestelmää.

Draghin visio Euroopalle

10.10.2024 klo 13.15 

Eurooppa hakee uutta suuntaa. Kehitys pitäisi kääntää kasvuun ja saavuttaa Yhdysvallat ja Kiina talouskilpailussa. Ex-pääministeri Enrico Letta ja ex-keskuspankkiiri Mario Draghi ovat esitelleet raporttinsa Euroopan suunnaksi. Mario Draghin raportti julkistettiin 9. päivä syyskuuta ja se sisälsi paljon mielenkiintoista. Sisältö on tietotulvaltaan raskas aina uuvuttamiseen asti, mutta laadukas. Raportille on kahdenlaisia lukijoita, ja ne eroavat  toisistaan. Joillekin lukijoille raportti esittelee polkuja kohti menestystä ja toisille lukijoille se esittelee polkua kohti yhteisvelkaa.

Eurooppalaiset yritykset kasvuun

Ensimmäisen lukukokemuksen Draghin yli 300 sivun raportti ”The Future on European Competitiviness” tarjoaa niille, joita kiinnostaa eurooppalaiset yritysten vahvempi tulevaisuus. Raportti esittää useita tärkeitä havaintoja. Ensinnäkin energian hinnan korkeus rasittaa teollisuutta, osaajapula on selkeä, Euroopasta puuttuu yksi iso pörssiviranomainen, kilpailulakien tulee mahdollistaa suurten eurooppalaisten yritysten synty, ja niin eteenpäin.

Raportin mukaan Euroopassa tulee tehdä suuria investointeja tulevaisuuteen. Financial Times lehti kävi uutisoinnissa analyyttisesti läpi ehdotuksia yritysten kilpailukykyä vahvistavista osista. Draghin esittämät panostukset vaativat 750-800 miljardin euron investoinnit, ja vastaavan määrän rahaa. Lehti nosti esille kilpailulakien tai tulkinnan muutostarpeen, jotta mahdollistetaan eurooppalaisten vahvojen yritysten synty. Eurooppalaiset suuryritykset eivät pysty tällä hetkellä pienuudellaan kilpailemaan yhdysvaltalaisia ja kiinalaisia jättejä vastaan.

Panostus tulevaisuuteen maksaa ja se tulisi jotenkin rahoittaa. Tähän raportti tarjoaakin toisen lukukokemuksen.

Euroopalle yhteisvelkaa

Toisen lukukokemuksen raportti tarjoaa niille, jotka lukevat raportin takaperin eli aloittavat raportin lopusta.  Raportti päätyy siihen, että tulevaisuuden investointeja varten tulee luoda yhteinen turvallinen joukkovelkakirja (safe asset). Tämä tarkoittaa yhteisvelkaa. EU:n vuosibudjetti on nyt noin 1 prosentti EU:n bruttokansantuotteesta. Tämä on varsin pieni osa kansallisista valtioista. Raportin mukaan EU-valtiolla olisi kapasiteettia kasvattaa yhteisvelkaa.

Luonnollisesti yhteisvelasta on kaksi näkökantaa. On niitä, joille kaikki EU on liikaa ja on niitä, joille enemmän EU:ta olisi suotavaa. Yleisesti Eurooppa jakautuu tässä kahtia. Pohjoiset nuukat valtiot karsastavat lisä-EU:ta ja eteläisemmät valtiot peräänkuuluttavat lisää EU:ta. Euroopan komissio ja virkamiehen edustavat usein tätä jälkimmäistä tulkintaa.

Osa lehtien uutisotsikoista perusti johtopäätökset raportin hyvyydestä raportin yhteisvelan osioon. Näissä artikkeleissa ei päästy käsittelemään raportin alkuosan kiintoisia kohtia, sillä raportin viimeisen osan yhteisvelka ei houkuttele.

Ehkä voidaankin todeta, että Draghin raportti tarjoaa lopulta kaksi polkua tulevaisuuteen. Lukijan tulee perehtyä Draghin erinomaiseen analyysiin Euroopan kilpailukyvystä sekä panostuskohteista. Tämän jälkeen tulee keskustella erikseen niistä toimista, jotka eivät vaadi taloudellisia panostuksia ja erikseen niistä toimista, jotka sitä vaativat.

Lopuksi

Euroopan taloudellisen menestyksen tulevaisuus on ajankohtainen ja akuutti aihe. Uskomukset hyvästä EU-politiikasta ovat menneet uusiksi. Moni oletus muuttuu. Euroopan ja EU:n on pakko uudistua. Tähän raportti tarjoaa useita toimenpiteitä, joiden kustannus on vähäinen. Euroopan tulee ryhtyä tuumasta toimeen.

Kirjoituksen lyhennelmä on julkaistu Kauppalehden mielipidepalstalla 26.9.2024

Kirjoittaja on Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi TLö blogi 2020

Varautua ja tasata

VERin historiikkiteos "Varautua ja tasata - Valtion Eläkerahaston vaiheet" julkaistiin vuonna 2010. Kirjassa käydään läpi VERin perustaminen sekä rakentaminen vuosina 1990-2010. Kirjan ovat kirjoittaneet Veijo Åberg ja Mikko Laakso.

Varautua ja tasata

Varautua ja tasata - Valtion Eläkerahaston vaiheet

Viimeisimmät merkinnät

25.10.2024 klo 10.56
10.10.2024 klo 13.15
20.9.2024 klo 14.20

Tagit

absoluuttiset päästöt ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alirahastointi alphabet amazon bkt Brexit Bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje compliance contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones Draghi EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian hinnat energian tuonti energian vienti energiasota ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF EU euribor Eurooppa Eurooppalaiset eläkejärjestelmät EU-vaalit FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hallitus hedge-rahastot heijastusvaikutukset hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen indeksit inflaatio Innovaatiot institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia johdannaismarkkinat juriidikka kansainvälinen kauppa kansalaisaloite kansaneläke kapitalismi Kasvu kasvunäkymät kasvuttomuus Kauppalehti kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistömarkkinat kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kilpailukyky kokonaisriski korkomarkkinat korkomurros korkopolitiikka korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakiasiat lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen liberalismi lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinakorko markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinatalous markkinavoimat matala korkotaso matalat korot megatrendit Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit omistajapolitiikka onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osakesalkku osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkäaikainen sijoittaminen pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto pohjoismaat poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus private credit private debt protektionismi puolustuspolitiikka puolustusteknologia puolustusteollisuus pääomasijoitukset päätöksenteko pörssi raaka-aineet rahapolitiikka rahastointiaste rahastot rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset rakentaminen reaalituotot reaalituotto regulaatio riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskiprofiili riskitaso ruotsi S&P 500 saalistuskaupankäynti salkkurakenne sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoittaminen sijoittamisen riskit sijoitukset sijoituskäsitykset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sijoitusympäristö sisämarkkinat skenaariot sopimusneuvottelut sosiaaliturva sota stagflaatio strategia strateginen allokaatio strateginen autonomia suunnittelu suurvallat syntyvyys sähköpörssit sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke tavoite-eläkeikä teknologia tekoäly teollisuus terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats totalitarismi tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus tuottotavoite turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva työura uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoitukset vaihtoehtoiset sijoituskohteet vakuudet valinnat valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtio-omistus valtiovarainministeriö valuutat valuuttakurssit valuuttamarkkinat vanhuuseläke vapaa kauppa varallisuus varautuminen varustautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullinen sijoittaminen vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkarakenteet velkataakka Venäjä venäjän hyökkäyssota verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä kasvu vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhteisvelka yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina