VERin 1.1.–30.9.2023 sijoitustuotto 3,2 %; kymmenen vuoden keskimääräinen vuosituotto 5,2 %

SIJOITUSYMPÄRISTÖ

Alkuvuoden kehitys sijoitusmarkkinoilla on ollut positiivista. Korkotaso on mahdollistanut korkosijoituksille hyvän tuoton alkuvuoden aikana samaan aikaan, kun osakemarkkinat ovat kehittyneet myönteisesti. Talouden kuva on kuitenkin heikkenemässä globaalisti.

Sijoitusmarkkinoiden kehitystä on ajanut keskuspankkien korkopolitiikan suunta. Kolmannella neljänneksellä korkotaso oli selkeässä nousussa samalla, kun inflaatioluvut tulivat alas Yhdysvalloissa ja euroalueella. Inflaation ja inflaatio-odotusten maltillisuus eivät riittäneet saamaan korkoja vielä alas. Täten tuleva talouskuva ja mahdollinen taantuman uhka voivat olla jatkon ajureita. Keskuspankkipolitiikan kireys ja puheet sen tulevaisuudesta olivat hiukan maltillisempia kuin aiemmin.

Geopolitiikan kuva selkeytyy. Yhdysvallat ja EU ovat pakotettuja ajamaan tarkemmin ja voimakkaammin omaa etuaan globaalissa taloudessa. Geopolitiikan uhkana pidetään erityisesti Kiinan ja Venäjän käyttäytymistä sekä länsimaita kohtaan suuntautuvan uhkaavan kehityksen jatkumista. Talouksien eriytymisestä on nähtävissä merkkejä ja tällä voi olla vaikutuksia talouskasvuun ja mahdollisesti inflaatioon.

Tekoälyn merkitys on nähtävissä teknologiaosakkeiden kehityksessä ja arvostuksessa. Erityisesti Yhdysvaltojen johtavat teknologiayhtiöt ovat kehittyneet erinomaisesti alkuvuoden aikana. Osin tämä selittyy tekoälyyn liittyvän voimistuvan talouskasvun odotuksella. On vielä epäselvää, miten ja millä aikataululla tekoäly vaikuttaa talouteen.
 

VERIN SIJOITUSTOIMINNAN TUOTTO

Valtion Eläkerahaston sijoitustoiminnan seurannassa ja arvioinnissa keskitytään pitkän aikavälin toteutumien ja tulevaisuuden tarkasteluun neljännesvuotisen seurannan kustannuksella. VER julkistaa neljännesvuosittain neljännesvuositiedot ja -kommentit.

VERin sijoitusomaisuuden arvo 30.9.2023 oli 22,0 miljardia euroa.  Sijoitusten tuotto käyvin arvoin kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen ajalta oli 3,2 prosenttia. Viimeisten viiden vuoden (1.10.2018–30.9.2023) keskimääräinen nimellistuotto oli 4,3 ja viimeisten kymmenen vuoden 5,2 prosenttia vuodessa. Nykymuotoisen toiminnan ajalta, vuoden 2001 alusta, keskimääräinen tuotto on ollut 5,2 prosenttia.
 

Sijoitusten reaalituotoksi kolmelta ensimmäiseltä vuosineljännekseltä muodostui 0,6 prosenttia. Viiden vuoden keskimääräinen reaalituotto oli 1,0 prosenttia ja kymmenen vuoden reaalituotto vastaavasti 3,2 prosenttia vuodessa. Nykymuotoisen toiminnan ajalta, vuoden 2001 alusta, keskimääräinen reaalituotto on ollut 3,3 prosenttia.
 

Valtion näkökulmasta sijoitustoiminnan tuottoa voidaan verrata myös valtionvelan kustannukseen, koska eläkemenoihin varautumiseksi kerättävän rahaston vaihtoehtona voidaan pitää pienempää valtionvelkaa. Kymmenenä viime vuonna VERin vuosituotto on ollut keskimäärin 4,0 prosenttiyksikköä valtionvelan keskikustannusta korkeampi. Vuodesta 2001 VERin markkina-arvoinen tuotto on ollut yhteensä noin 9,6 miljardia euroa suurempi kuin kulloistakin rahastoa vastaavalle määrälle laskettu valtionvelan kumulatiivinen keskikustannus samalta ajalta.
 

VERissä seurataan pitkän aikavälin tuottoa suhteessa yleiseen markkinakehitykseen vertaamalla toteutunutta tuottoa globaaliin indeksiin, jossa osakesijoitusten paino on 50 ja valuuttasuojattujen korkosijoitusten 50 prosenttia.
 

TAMMI–SYYSKUUN 2023 YKSITYISKOHTAINEN TARKASTELU

Valtiovarainministeriön määräyksen mukaisesti VERin sijoitukset jaetaan korkosijoituksiin, osakesijoituksiin ja muihin sijoituksiin. Syyskuun lopussa korkosijoitusten osuus oli 41,7 prosenttia, osakesijoitusten 52,4 prosenttia ja muiden sijoitusten 8,5 prosenttia. Suurista omaisuusluokista likvidit korkosijoitukset tuottivat kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen ajalta 2,1 prosenttia ja noteeratut osakesijoitukset 5,9 prosenttia.

KORKOSIJOITUKSET

Likvidit korkosijoitukset

Likvidien korkosijoitusten tuotto vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä oli 2,1 prosenttia.

Kolmannella kvartaalilla keskuspankit jatkoivat rahapolitiikan kiristämistä aiemmin viestittämillään tavoilla. Euroopan keskuspankki (EKP) nosti ohjauskorkojaan 25 korkopisteellä sekä heinä- että syyskuussa, joten EKP:n talletuskorko nousi neljään prosenttiin vuodenvaihteen kahden prosentin tasosta. Syyskuun kokouksessaan EKP arvioi korkojen nousseen tasoille, jotka riittävän pitkään pidettyinä painavat inflaation EKP:n tavoitetasolle.

Yhdysvaltojen keskuspankki (FED) puolestaan nosti ohjauskorkoja heinäkuun kokouksessaan 25 korkopisteellä päätyen 5,25 – 5,50 % haarukkaan vuoden alun tasosta 4,25 – 4,50 %. Syyskuun kokouksessaan FED piti odotetusti korot ennallaan, mutta signaloi edelleen vielä yhtä koronnostoa tälle vuodelle. Tulevaa ohjauskorkoennustettaan FED nosti puolella prosenttiyksiköllä vuodelle 2024 ja 2025 verrattuna kesäkuun arvioihin perustuen aiempaa vahvempaan talouskasvuennusteeseen.

Syyskuun FEDin kokouksen seurauksena Yhdysvaltojen valtionlainakorkokäyrä muuttui merkittävästi vähemmän laskevaksi. Kahden vuoden korko laski noin 10 korkopistettä 5,04 prosenttiin kymmenvuotisen koron noustessa noin 20 korkopistettä 4,60 prosenttiin. Myös Euroopan valtionlainoissa nähtiin samansuuntainen liike, vaikkakin hieman lievempänä esimerkiksi Saksan 10 vuoden valtionlainan koron noustessa 2,90 prosenttiin.

Pitkien korkojen nousu syyskuun loppupuolella käänsi myös yrityslainojen ja kehittyvien lainamarkkinoiden riskipreemiot nousuun. Kolmannen vuosineljänneksen lopussa riskipreemiot olivat noin vuodenvaihteen tasolla kavennuttuaan toisella kvartaalilla.

VERin likvideissä korkosijoituksissa kolmas vuosineljännes oli alkuvuotta tuloksellisesti heikompi, mutta muun muassa matalamman luottoluokituksen omaavien yrityslainojen kvartaalituotot olivat edelleen hyvät. Vuoden alusta laskettuna parasta tuottoa saatiin korkeamman riskin sijoituskohteista, kuten matalamman luottoluokituksen omaavista yrityslainoista sekä kehittyvien lainamarkkinoiden paikallisen valuutan määräisistä sijoituksista, joissa molemmissa tuotot olivat erinomaisia.
 

Muut korkosijoitukset

VERin muut korkosijoitukset käsittävät sijoitukset private credit -rahastoihin sekä suoran lainanannon yrityksille.

Muiden korkosijoitusten tuotto oli 4,1 prosenttia. Private credit -rahastojen tuotto oli 4,2 prosenttia ja suorien lainojen 3,7 prosenttia.

Koska valtaosa private credit -lainoista on floating rate -lainoja, nousseilla koroilla on ollut kuluvan vuoden aikana positiivinen vaikutus private credit -rahastojen tuottoihin.  Lisäksi yksityisen lainarahoituksen kysyntä yrityksissä on  merkittävästi kasvanut myös Euroopassa, mikä on luonut rahastoille aikaisempaa merkittävästi suuremman sijoitusavaruuden.  Ennätys korkea sijoittamattoman pääoman määrä pääomarahastoissa  on osaltaan kasvattanut rahoituksen kysyntää rahastoilta ja mahdollistanut erittäin selektiivisen valintaprosessin.
 

OSAKESIJOITUKSET

Noteeratut osakesijoitukset

Noteerattujen osakesijoitusten tuotto oli katsauskauden päättyessä 4,6 prosenttia.

Vuosi 2023 on jälleen ollut hyvin mielenkiintoinen maailman osakemarkkinoilla, eikä dramatiikkaa ole vuodesta puuttunut. Vuosi lähti varsin hyvin liikkeelle heikon vuoden 2022 jälkeen, mutta jo maaliskuussa tunnelma muuttui täysin Yhdysvalloissa leimahtaneen aluepankkikriisin myötä. Kriisistä selviydyttiin, ainakin hetkellisesti, suurelta osin viranomaisten nopeiden toimenpiteiden myötä, eikä tilanne päässyt leviämään hallitsemattomaksi. Paine markkinoilla jatkui vielä parin seuraavan kuukauden aikana, mutta jo kesän kuluessa teema oli kadonnut miltei kokonaan otsikoista. Kesän jälkeen taivaalle ilmestyi uusia pilviä muun muassa Kiinan kiinteistösektorin suunnalta. Parin vuoden takainen kriisi nosti jälleen päätään, aiheuttaen epävarmuutta Kiinan osakemarkkinoilla, mutta myös laajemmin. Kiristynyt geopoliittinen tilanne ei ole vuoden aikana juurikaan hellittänyt, vaan katsauskauden jälkeen on tilanne heikentynyt entisestään.

Suurimmaksi teemaksi vuoden aikana on noussut inflaatio ja nimenomaan sen odotettua kovempi sitkeys. Keskuspankit kautta maailman ovat nostaneet ohjauskorkojaan vastatoimenpiteinä noussutta inflaatiota vastaan ja korot ovat kuluneen vuoden aikana nousseet tasoille, joita ei ole nähty hyvin pitkään aikaan. Osakemarkkinoilla korkojen liikehdintää on seurattu tiiviimmin kuin moneen vuoteen. Myös keskuspankkien korkopäätöksiä sekä kokousten tiedotustilaisuuksiakin on seurattu hyvin tarkkaan. Pörssiyhtiöiden tulosennusteet ovat epävarmuustekijöistä huolimatta pitäneet tasonsa yllättävänkin hyvin, ja tämä on antanut tukea osakemarkkinoiden kohtuullisen vahvalle kehitykselle. Parhaiten VERin noteerattujen osakkeiden alasalkuista tuotti alkuvuoden aikana Japani, Pohjoismaiden jäädessä heikommaksi osioksi etenkin suomalaisten osakkeiden vaikean alkuvuoden myötä.
 

Muut osakesijoitukset

VERin muut osakesijoitukset käsittävät sijoitukset pääomarahastoihin, infrastruktuurisijoituksiin ja noteeraamattomiin osakkeisiin.

Pääomarahastosijoitusten tuotto oli 4,0 prosenttia, infrastruktuurirahastojen 5,1 prosenttia ja noteeraamattomien osakkeiden 5,9 prosenttia.

Pääomarahastoille vuosi on korkojen ja inflaation nousuista huolimatta ollut kohtuullisen hyvä. Transaktiomarkkina on ollut selkeästi viime vuosia hiljaisempi, mutta osa rahastoista on onnistunut kuitenkin tekemään varsin hyviä irtautumisia. Myös kohdeyhtiöiden arvostukset ovat toistaiseksi pysyneet vakaina osakemarkkinoiden heilahteluista huolimatta. Arvostustasoja on osaltaan tukenut kohdeyhtiöiden tulosten yllättävänkin hyvä kehitys.

Noteeraamattomien osakkeiden tuottojen taustalla on niin ikään nousseet arvostustasot. Vaikka infrastruktuurisijoitukset käyttävätkin sijoituksissaan paljon velkaa, korkojen nousulla on ollut toistaiseksi hyvin maltillisia vaikutuksia sijoitusten arvostuksiin. Infrakohteiden luonne inflaatiota suojaavina sijoituksina on kompensoinut korkojen noususta syntynyttä korkokustannusten kasvua. Sijoittajien kiinnostus infrastruktuurisijoituksiin on pysynyt korkeana minkä vuoksi arvostustasot ovat uusissa transaktioissa säilyneet korkeina.
 

MUUT SIJOITUKSET
 

VERin muut sijoitukset käsittävät sijoitukset kiinteistö- ja hedge-rahastoihin sekä systemaattisiin strategioihin.

Listaamattomien kiinteistörahastosijoitusten tuotto oli -2,3 prosenttia.

Kiinteistöjen transaktiomarkkina on ollut edelleen varsin hiljainen. Korkojen nousu on lisännyt paineita kiinteistöjen tuottovaatimuksille vaikkakin arvonmuutokset ovat edelleen olleet melko maltilliset. Vuoden loppua kohden kiinteistötuottojen odotetaan laskevan osan omistajista arvostaessa kiinteistöt kerran vuodessa marras-joulukuussa. Toisaalta korkea inflaatio on nostanut kiinteistöjen vuokratuottoa. Kaikissa kiinteistösektoreissa vuokria ei ole kuitenkaan pystytty nostamaan inflaation tahdissa.

Hedge-rahastot ja systemaattiset strategiat tuottivat kolmella ensimmäisellä kvartaalilla 1,9 prosenttia.

Hedge-rahastojen kolmannen kvartaalin hyvä tuotto käänsi koko vuoden tuoton reilusti positiiviseksi. Kolmannen kvartaalin jälkeen sijoitustyyleistä ainoastaan makrorahastojen vuosituotot olivat negatiivisia. Multistrategiarahastoille ja kvantitatiivisille rahastoille ajanjakso oli erityisen hyvä paljon makrotekijöiden muutoksia sisältäneessä markkinassa. Omissa johdannaisstrategioissa aiemmin tehdyt positiot valuuttajohdannaisissa ja luottoriskijohdannaisissa tuottivat hyvin.