VERin 1.1.–31.3.2023 sijoitustuotto 2,2 % ja kymmenen vuoden keskimääräinen vuosituotto 5,2 %

SIJOITUSYMPÄRISTÖ

Sijoitusvuosi 2023 käynnistyi optimistisissa tunnelmissa. Markkinoiden hyvä kehitys jatkui, kun rahapolitiikan kiristymisen odotukset lieventyivät. Yhdysvaltojen ja euroalueen keskuspankkien korkotason nostojen arvioitiin jatkuvan kevään ajan, mutta tämän jälkeen keskuspankkien arveltiin muuttavan rahapolitiikkaa asteittain elvyttävään suuntaan. Taustalla oli aiempaa pienemmät inflaatioluvut sekä arviot heikentyvistä talousnäkymistä. Helmikuun kuluessa arviot nopeasta inflaatiolukujen laskusta muuttuivat kuitenkin pessimistisemmiksi. 

Silicon Valley Bankin ongelmat nousivat pintaan Yhdysvalloissa maaliskuun alussa. Pankki joutui viranomaisten haltuun. Viranomaisten, valtiovarainministeriön sekä keskuspankin tehokkaiden toimien avulla markkinat rauhoittuvat. Tämän lisäksi Credit Suisse ajautui ongelmiin Sveitsissä. Nämä tapahtumat aiheuttivat epäilyjä useita pankkeja kohtaan. Maaliskuun lopun tilanteessa rahoitusmarkkinat olivat rauhoittuneet viranomaisten oikea-aikaisten päätösten ja tukitoimien ansiosta.

Talouden kehitys oli epäyhteneväistä. Kiinan avautuminen covid-rajoituksista alkuvuodesta kohotti talouden kasvuodotuksia Kiinassa. Tämän arvioitiin tuovan lisäkysyntää ja useiden yritysten arvioitiin hyötyvän tilanteesta. Muutoin taloussuhdanteiden osalta oli esillä kysymys siitä, joutuvatko Euroopan ja Yhdysvaltojen taloudet laskusuhdanteeseen ja kuinka pitkäksi aikaa.

Sotatoimet Ukrainassa jatkuivat alkuvuoden aikana ja niiden odotettiin voimistuvan keväällä. Suuri muutos oli Kiinan entistä näyttävämpi rooli Venäjän tukijana. Kiinan pyrkimyksenä on ollut löytää tietä sovintoon Ukrainassa, mutta tämä ei ole johtanut vakaviin neuvotteluihin. 

VERIN SIJOITUSTOIMINNAN TUOTTO

Valtion Eläkerahaston sijoitustoiminnan seurannassa ja arvioinnissa keskitytään pitkän aikavälin toteutumien ja tulevaisuuden tarkasteluun neljännesvuotisen seurannan kustannuksella. VER julkistaa neljännesvuosittain neljännesvuositiedot ja -kommentit.

VERin sijoitusomaisuuden arvo 31.3.2023 oli 21,9 miljardia euroa. Sijoitusten tuotto käyvin arvoin ensimmäisen vuosineljänneksen ajalta oli 2,2 prosenttia. Viimeisten viiden vuoden (1.4.2018–31.3.2023) keskimääräinen nimellistuotto oli 4,7 ja viimeisten kymmenen vuoden 5,2 prosenttia vuodessa. Nykymuotoisen toiminnan ajalta, vuoden 2001 alusta, keskimääräinen tuotto on ollut 5,3 prosenttia.
 

Sijoitusten reaalituotoksi ensimmäiseltä neljännesvuodelta muodostui 0,1 prosenttia. Viiden vuoden keskimääräinen reaalituotto oli 1,4 prosenttia ja kymmenen vuoden reaalituotto vastaavasti 3,2 prosenttia vuodessa. Nykymuotoisen toiminnan ajalta, vuoden 2001 alusta, keskimääräinen reaalituotto on ollut 3,4 prosenttia.
 

Valtion näkökulmasta sijoitustoiminnan tuottoa voidaan verrata myös valtionvelan kustannukseen, koska eläkemenoihin varautumiseksi kerättävän rahaston vaihtoehtona voidaan pitää pienempää valtionvelkaa. Kymmenenä viime vuonna VERin vuosituotto on ollut keskimäärin 4,0 prosenttiyksikköä valtionvelan keskikustannusta korkeampi. Vuodesta 2001 VERin markkina-arvoinen tuotto on ollut yhteensä noin 9,3 miljardia euroa suurempi kuin kulloistakin rahastoa vastaavalle määrälle laskettu valtionvelan kumulatiivinen keskikustannus samalta ajalta.

VERissä seurataan pitkän aikavälin tuottoa suhteessa yleiseen markkinakehitykseen vertaamalla toteutunutta tuottoa globaaliin indeksiin, jossa osakesijoitusten paino on 50 ja valuuttasuojattujen joukkolainasijoitusten 50 prosenttia. 

TAMMI–MAALISKUUN 2023 YKSITYISKOHTAINEN TARKASTELU

Valtiovarainministeriön määräyksen mukaisesti VERin sijoitukset jaetaan korkosijoituksiin, osakesijoituksiin ja muihin sijoituksiin. Maaliskuun lopussa korkosijoitusten osuus oli 40,2 prosenttia, osakesijoitusten 51,8 prosenttia ja muiden sijoitusten 8,5 prosenttia. Suurista omaisuusluokista likvidit korkosijoitukset tuottivat ensimmäisen neljännesvuoden ajalta 1,7 prosenttia ja noteeratut osakesijoitukset 4,1 prosenttia.

KORKOSIJOITUKSET

Likvidit korkosijoitukset

Likvidien korkosijoitusten tuotto ensimmäisellä kvartaalilla oli 1,7 prosenttia.
Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä sekä Yhdysvaltojen keskuspankki FED että Euroopan keskuspankki EKP jatkoivat rahapolitiikan kiristämistä nostamalla ohjauskorkojaan sekä helmikuussa että maaliskuussa. FED nosti korkoja molemmissa kokouksissaan 25 korkopisteellä päätyen 4,75–5,00 prosentin haarukkaan, minkä lisäksi maaliskuussa päivitetyt FEDin korkoindikaatiot ennustivat edelleen yhtä lisänostoa vuodelle 2023. EKP puolestaan nosti ohjauskorkoja molemmissa kokouksissaan 50 korkopisteellä, joten talletuskorko nousi 3,0 prosenttiin, mikä on korkein lukema vuoden 2008 jälkeen. Keskuspankkien koronnosto-odotukset saavuttivat huippunsa maaliskuun alussa, kunnes odotukset rahapolitiikan kiristämistarpeesta kääntyivät laskuun molemmin puolin Atlanttia ilmenneiden pankkisektorin ongelmien takia.

Silicon Valley Bankin kaatuminen talletuspaon seurauksena Yhdysvalloissa ja Credit Suissen päätyminen UBS:lle Euroopassa aiheuttivat huolen mahdollisista laajemmista ongelmista pankkisektorilla. Tilanne vaikeuttaa keskuspankkien rahapolitiikan päätöksentekoa jatkossa, kun ongelmien syynä ainakin osittain katsotaan olevan nopeassa tahdissa tehdyt merkittävät rahapolitiikan kiristämistoimenpiteet. Viranomaiset reagoivat ongelmiin nopeasti ja useita rahoitusmarkkinoiden vakautta ylläpitäviä toimia otettiin käyttöön. Yrityslainojen riskipreemiot palautuivat maaliskuun lopussa lähelle vuodenvaihteen tasoja levennyttyään maaliskuun alkupuolella pankkiongelmien seurauksena. Korkovolatiliteetti kuitenkin nousi merkittävästi maaliskuussa, kun epävarmuus talouskasvusta, inflaatiosta, pankkien tilanteesta ja keskuspankkien tulevasta rahapolitiikasta kasvoi.

VERin likvideissä korkosijoituksissa parasta tuottoa saatiin korkeamman riskin sijoituskohteista, kuten kehittyvien lainamarkkinoiden paikallisen valuutan määräisistä sijoituksista sekä matalamman luottoluokituksen omaavista yrityslainoista. Kaikkien likvidien korkosijoitusluokkien tuotot olivat selkeästi positiivisia ensimmäisellä neljänneksellä heikon viime vuoden jälkeen.

Muut korkosijoitukset

VERin muut korkosijoitukset käsittävät sijoitukset private credit -rahastoihin sekä suoran lainanannon yrityksille.

Muiden korkosijoitusten tuotto oli -0,3 prosenttia. Private credit -rahastojen tuotto oli -0,6 prosenttia ja  suorien lainojen 1,2 prosenttia.

Syksyllä alkanut korkojen nousu on luonut private credit -rahastoille erittäin kiinnostavan toimintaympäristön epälikvidien lainojen ollessa pääosin floating rate -lainoja.  Huolta markkinoilla on kuitenkin aiheuttanut yritysten rahoituskustannusten nousun seurauksena mahdollisesti lisääntyvät yritysten maksuhäiriöt.  Toistaiseksi tilanne VERin salkkurahastoissa on ollut varsin stabiili. Kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen tuotto heijastelee vielä edellisen vuoden lopun tunnelmia, sillä salkun tuotto pohjautuu päivittyneisiin vuoden lopun tuottoihin.  

OSAKESIJOITUKSET

Noteeratut osakesijoitukset

Noteerattujen osakesijoitusten tuotto ensimmäisellä neljänneksellä oli 4,1 prosenttia.
Vuosi 2023 lähti liikkeelle hyvin positiivisissa tunnelmissa osakemarkkinoilla. Osakekurssit ympäri maailman lähtivät nousuun heti vuoden vaihduttua, ja tammikuusta muotoutui erittäin vahva kuukausi osakkeille. Monet niistä sektoreista, jotka olivat olleet heikoimpien joukossa vuoden 2022 aikana, olivat nyt parhaiden nousijoiden joukossa. Näihin sektoreihin lukeutuivat mm. teknologiayhtiöt, etenkin USAssa, joiden osalta nousu oli hyvinkin voimakasta. Nousun takana oli moni tekijä, mutta mm. alkuvuoden inflaatioluvut osoittivat inflaation lievää hidastumista ja tämä otettiin erittäin hyvin vastaan riskillisemmissä omaisuuslajeissa, kuten osakkeissa. Myös Kiinan jälleenavautuminen tiukkojen koronatoimien purkujen myötä oli nousua vahvistava tekijä ja antoi lisää vauhtia nousulle. 

Maaliskuun toisella viikolla tunnelma osakemarkkinoilla muuttui kuitenkin dramaattisesti huonompaan suuntaan. Pääsyynä tähän oli Yhdysvalloissa alkanut ns. aluepankkikriisi, joka sai lähtölaukauksensa Silicon Valley Bankin ongelmista. Tämä kriisi levisi hyvin nopeasti aiheuttaen suurta epävarmuutta läpi rahoitusmarkkinoiden. Etenkin pankkiosakkeet tulivat hyvin voimakkaasti alas Atlantin molemmin puolin. Viranomaiset Yhdysvalloissa ryhtyivät hyvin nopeasti suuriin toimiin rajoittaakseen syntynyttä kriisiä, mutta siitä huolimatta pankkisektorin ja sen myötä koko rahoitusjärjestelmän epävarmuus jatkui. Myös Euroopassa koettiin pelottavia hetkiä Credit Suisse -pankin vanhojen ongelmien noustua jälleen pintaan aiheuttaen suurta epävarmuutta läpi koko Euroopan pankkisektorin. Tässäkin tapauksessa viranomaiset ryhtyivät nopeasti toimiin, ja pankki pakkofuusioitiin hyvinkin nopealla aikataululla UBS -pankkiin. Tilanne rahoitusmarkkinoilla rauhoittui maaliskuun loppua kohtaan selvästi, kun syntynyt pankkikriisi näytti hellittävän, ja osakemarkkinat nousivat maaliskuun lopussa mukavasti, jääden kuitenkin edelleen maaliskuun alun tasoista kauas. Vaikka pankkikriisi näyttää hieman hellittäneen, on vielä liian varhaista arvioida sen kokonaisvaikutuksia. Pankkikriisi jääneekin keskeiseksi teemaksi rahoitusmarkkinoille vielä pitkäksi aikaa.

Muut osakesijoitukset

VERin muut osakesijoitukset käsittävät sijoitukset pääomarahastoihin, infrastruktuurisijoituksiin sekä noteeraamattomiin osakkeisiin. 

Pääomarahastosijoitusten tuotto oli 0,1 prosenttia, infrastruktuurirahastojen 0,1 prosenttia ja noteeraamattomien osakkeiden 4,1 prosenttia. 
Pääomasijoituksissa vuosi 2022 oli tuottomielessä yllättävänkin hyvä ja kuluvalle vuodelle odotukset ovat siksi olleet ristiriitaisia etenkin arvostustasojen suhteen. Uusien rahastojen kerääminen on jatkunut vuoden ensimmäisellä neljänneksellä haasteellisena sijoittajien taiteillessa yliallokaatioidensa kanssa. Instituutioiden pyrkiessä palauttamaan allokaatiot tavoitetasoille, ovat markkinasta hyötyneet secondary-toimijat. Kuten aikaisempina vuosina, pääomarahastojen ensimmäisen neljänneksen tuotot perustuvat edellisen vuoden viimeisen neljänneksen tuottojen päivittyneisiin arvoihin. Kevään kuluessa julkaistettavien ensimmäisen neljänneksen raporteista lopulta selviää, mille tasoille rahastojen arvostustasot vuoden alussa päätyvät.

Infrastruktuurirahastojen ensimmäisen neljänneksen tuotot koostuvat niin ikään edellisen vuoden viimeisen neljänneksen päivittyneistä tuotoista. Infrastruktuurikohteet ovat pärjänneet edelleen verrattain hyvin vallitsevassa markkinaympäristössä ja niiden luonne inflaatiosuojana on auttanut korkojen nousun tuomaa arvostuspainetta vastaan. 

MUUT SIJOITUKSET

VERin muut sijoitukset käsittävät sijoitukset kiinteistö- ja hedge-rahastoihin sekä riskipreemiostrategioihin.

Listaamattomien kiinteistörahastosijoitusten tuotto oli -1,8 prosenttia. 
Ensimmäisen neljänneksen aikana kiinteistösijoituksissa transaktiomarkkina on ollut edelleen varsin hiljainen. Korkojen nousu on aiheuttanut painetta kiinteistöjen tuottovaatimuksille, mistä on seurannut kiinteistöjen arvojen laskua. Pankkisektorin ongelmat voivat jatkuessaan kiristää velkarahan saatavuutta vaikuttaen osaltaan transaktiomarkkinan sekä kiinteistöjen arvojen kehitykseen.

Hedge-rahastot ja systemaattiset strategiat tuottivat vuoden ensimmäisellä kvartaalilla -0,4 prosenttia.

Parhaiten hedge-rahastoista alkuvuonna tuottivat kvantitatiiviset rahastot, joista kaikkien tuotot olivat reilusti positiivisia. Viime vuonna hyvin pärjänneiden multistrategia-rahastojen tuotto alkuvuodelta oli kokonaisuutena lähellä nollatulosta. Salkun negatiivisesti tuottanut osa oli makrorahastot, joiden tuotto kokonaisuutena oli -2,5 prosenttia. Erityisesti liikkeet lyhyissä koroissa aiheuttivat ongelmia kyseiselle rahastoluokalle. Systemaattisissa strategioissa taas onnistuttiin hyödyntämään korkokäyrissä tapahtuneita muutoksia. 

VALTION ELÄKEMENO, VERIN SIIRTO VALTION TALOUSARVIOON, ELÄKEMAKSUTULOT JA RAHASTOINTIASTE

Valtion Eläkerahaston merkitys valtion eläkejärjestelmän menojen tasaamisessa on edelleen kasvanut. Valtion eläkemenot olivat 5,0 miljardia euroa vuonna 2022 ja vuoden 2023 budjetissa on varauduttu yli 5,3 miljardin euron menoon. VER maksaa vuoden 2023 aikana valtion talousarvioon 40 prosenttia näistä menoista eli euromääräisesti yli 2,1 miljardia euroa. 

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä rahastosta on siirretty valtion budjettiin 532 miljoonaa euroa. Vastaavana aikana VERin saama eläkemaksutulo oli 384 miljoonaa euroa. Maksutulokertymä on ennusteiden mukainen. Rahaston nettomaksutulo on kääntynyt pysyväisluonteisesti negatiiviseksi eli rahastosta siirretään valtion talousarvioon selvästi enemmän kuin VERiin kertyy maksutuloja. Tämä budjettisiirron enemmyys VERin maksutuloihin nähden kasvaa jatkuvasti ja hidastaa rahaston kasvua.

VER saavutti sille asetetun 25 prosentin rahastointiastetavoitteen selvästi oletettua aiemmin 31.12.2021. Rahastointiasteen saavuttamisen jälkeen lakia valtion eläkerahastosta tarkistettiin ja uusi laki astui voimaan huhtikuussa 2022. Lain tarkistamisen yhteydessä VERin talousarviosiirtoa kasvatettiin vuodesta 2024 lukien. Talousarviosiirto nousee asteittain nykyisestä 40 prosentista 45 prosenttiin vuosina 2024–2028. Rahastointiasteen ylittäessä kahtena peräkkäisenä kalenterivuotena 25 prosentin tason, toteutetaan kolmen prosenttiyksikön lisäsiirto valtion talousarvioon. VERin valtion eläkemenoja tasaavan roolin ja negatiivisten nettosiirtojen kasvaessa VERin rahastointiasteen arvioidaan laskevan tulevina vuosina.

VERin hallitus aloitti strategiatyön lain uudistuksen jälkeen. Strategian päivitys tehtiin rinnan vuoden 2023 sijoitussuunnitelman kanssa ja VERin strategia hyväksyttiin tammikuussa 2023. Strategiassa täsmennetyt tavoitteet asettavat perustan sijoitustoiminnalle. Sijoitussalkun perusallokaatio määritetään vuotuisessa sijoitussuunnitelmassa. Perusallokaation mukaisella sijoitussalkulla odotetaan tehtyjen mallinnusten mukaan saavutettavan VERille asetetut tavoitteet pitkällä aikavälillä.
 

Lisätietoja: toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi, etunimi.sukunimi@ver.fi, puh: 0295 201 210

Valtion Eläkerahasto (VER) on vuonna 1990 perustettu valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka avulla valtio varautuu tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden rahoitukseen ja eläkemenojen tasaamiseen. VER on sijoitusorganisaatio ja vastaa valtion eläkevarojen ammattimaisesta sijoittamisesta. VERin sijoitussalkun markkina-arvo oli 21,9 miljardia euroa maaliskuun 2023 lopussa.

Kaikki tässä katsauksessa esitetyt luvut ovat alustavia ja tilintarkastamattomia.