VERin 1.1.–31.3.2021 sijoitustuotto 5,2 %; kymmenen vuoden keskimääräinen vuosituotto 6,0 %

SIJOITUSYMPÄRISTÖ

Talouden elpyminen jatkui vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen aikana. Huolimatta koronaviruksen leviämisestä ja valtioiden ajoittain voimakkaistakin rajoituksista osakemarkkinoiden nousu oli voimakasta. Tämä voidaan selittää sillä, että vallalla oli yleinen usko koronarokotteen jakeluun ja tehokkuuteen sekä koronaviruksen heikkenemiseen kesää kohden. Näiden tekijöiden sekä alhaisen lähtötason vuoksi talouskasvun odotetaan olevan voimakasta erityisesti vuoden 2021 jälkipuoliskolla.

Valtioiden ja keskuspankkien elpymistä tukeva politiikka jatkui alkuvuoden aikana. Tukitoimien tarve on nähty vielä laajalti tarpeellisena ja keskustelu on käynnistynyt velan määrästä pitkällä aikavälillä. Yhdysvalloissa keskustelu ja huoli inflaation noususta vaikutti valtionlainojen korkotason nousuun. Yleinen käsitys oli vielä, että inflaation nousu yli 2 prosentin tason olisi väliaikainen ilmiö.

Osakemarkkinat nousivat lähes 10 prosenttia riippuen markkina-alueesta. Toimialoista teknologiasektoriin kohdistui epävarmuutta samalla kun perinteiset teollisuuden alat, arvo-osakkeet ja pienyhtiöt pärjäsivät hyvin.

Kansainvälisen ilmastopolitiikan aktivoituminen sekä samanaikainen geopolitiikan kiristyminen yhdistävät ja toisaalta eriyttävät maailman johtavia valtioita toisistaan. Alkuvuoden aikana Ukrainan tilanne kiristyi. Samalla maailmalla levisi lisätietoja viime aikojen kybertoiminnasta. Ilmastopolitiikassa Yhdysvallat oli ottamassa Kiinan kanssa uutta johtajuutta samalla kun Eurooppa etenee asiassa määrätietoisesti. Nämä antavat uskoa ilmastopolitiikan toimenpiteisiin lähivuosien aikana.
 

VERIN SIJOITUSTOIMINNAN TUOTTO

Valtion Eläkerahaston sijoitustoiminnan seurannassa ja arvioinnissa keskitytään entistä korostuneemmin pitkän aikavälin toteutumien ja tulevaisuuden tarkasteluun neljännesvuotisen seurannan kustannuksella. VER julkistaa kuitenkin edelleen neljännesvuositiedot ja -kommentit entisessä laajuudessa.

VERin sijoitusomaisuuden arvo 31.3.2021 oli 21,9 miljardia euroa.  Sijoitusten tuotto käyvin arvoin ensimmäisen vuosineljänneksen ajalta oli 5,2 prosenttia. Viimeisten viiden vuoden (1.4.2016–31.3.2021) keskimääräinen nimellistuotto oli 6,6 ja viimeisten kymmenen vuoden 6,0 prosenttia vuodessa. Nykymuotoisen toiminnan ajalta, vuoden 2001 alusta, keskimääräinen tuotto on ollut 5,7 prosenttia.
 

Sijoitusten reaalituotoksi ensimmäiseltä neljännesvuodelta muodostui 4,2 prosenttia. Viiden vuoden keskimääräinen reaalituotto oli 5,6 prosenttia ja kymmenen vuoden reaalituotto vastaavasti 5,0 prosenttia vuodessa. Nykymuotoisen toiminnan ajalta, vuoden 2001 alusta, keskimääräinen reaalituotto on ollut 4,3 prosenttia.
 

Valtion näkökulmasta sijoitustoiminnan tuottoa voidaan verrata myös valtionvelan kustannukseen, koska eläkemenoihin varautumiseksi kerättävän rahaston vaihtoehtona voidaan pitää pienempää valtionvelkaa. Kymmenenä viime vuonna VERin vuosituotto on ollut keskimäärin 4,5 prosenttiyksikköä valtionvelan keskikustannusta korkeampi. Vuodesta 2001 VERin markkina-arvoinen tuotto on ollut yhteensä noin 9,1 miljardia euroa suurempi kuin kulloistakin rahastoa vastaavalle määrälle laskettu valtionvelan kumulatiivinen keskikustannus samalta ajalta.
 

VERissä seurataan pitkän aikavälin tuottoa suhteessa yleiseen markkinakehitykseen vertaamalla toteutunutta tuottoa globaaliin indeksiin, jossa osakesijoitusten paino on 50 ja valuuttasuojattujen joukkolainasijoitusten 50 prosenttia.
 

TAMMI–MAALISKUUN 2021 YKSITYISKOHTAINEN TARKASTELU

Valtiovarainministeriön määräyksen mukaisesti VERin sijoitukset jaetaan korkosijoituksiin, osakesijoituksiin ja muihin sijoituksiin. Maaliskuun lopussa korkosijoitusten osuus oli 35,5 prosenttia, osakesijoitusten 51,9 prosenttia ja muiden sijoitusten 10,2 prosenttia. Suurista omaisuusluokista likvidit korkosijoitukset tuottivat ensimmäisen neljännesvuoden ajalta -0,4 prosenttia ja noteeratut osakesijoitukset 9,4 prosenttia.

KORKOSIJOITUKSET

Likvidit korkosijoitukset

Likvidien korkosijoitusten tuotto ensimmäisellä kvartaalilla oli -0,4 prosenttia.

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä seurattiin koronarokotusten edistymistä, tautitilanteen kehittymistä ja Yhdysvaltojen elvytyspaketin käsittelyn etenemistä. Keskuspankit indikoivat jatkavansa kevyen rahapolitiikan harjoittamista.

Yhdysvaltojen keskuspankki FED vakuutti jatkavansa nykyisellä nollakorkopolitiikalla kunnes työllisyys ja inflaatio ovat keskuspankin haluamalla tasolla. FEDin mukaan korkoja nostetaan aikaisintaan vuoden 2023 jälkeen. Korkomarkkina huolestui keskuspankin kevyen rahapolitiikan ja massiivisen fiskaalielvytyksen vaikutuksesta inflaatioon, minkä seurauksena korkokäyrä jyrkentyi voimakkaasti. Yhdysvaltojen kymmenen vuoden valtionlainan korko nousi vuodenvaihteen 0,91 prosentista maaliskuun lopun 1,74 prosenttiin. Yhdysvaltojen valtionlainaindeksin vuosineljänneksen tuotto oli huonoin sitten vuoden 1980, -4,13 prosenttia.

Euroopassa korot nousivat maltillisemmin, mutta siitä huolimatta Euroopan keskuspankki huolestui korkojen noususta sekä Euroopan koronatilanteen vaikutuksesta talouteen ja päätti maaliskuun kokouksessaan kiihdyttää PEPP-ostojen tahtia kolmeksi kuukaudeksi rahoitusolosuhteiden kiristymisen estämiseksi. Saksan kymmenen vuoden valtionlainan korko nousi vuosineljänneksellä vajaat 30 korkopistettä -0,29 prosenttiin.

VERin likvideissä korkosijoituksissa korkojen nousu painoi erityisesti kehittyvien maiden valtionlainojen korkosijoitusten tuottoja. Sen sijaan sijoitukset Yhdysvaltojen valtiolainoihin tuottivat erinomaisesti lyhyen duraation ja dollarin vahvistumisen ansiosta huolimatta ko. indeksin poikkeuksellisen huonosta tuotosta. Yrityslainojen riskipreemiot pysyivät varsin vakaina ensimmäisellä vuosineljänneksellä ja huolimatta alla olevan korkotason noususta VERin yrityslainasijoitusten tuotto oli positiivinen.
 

Muut korkosijoitukset

VERin muut korkosijoitukset käsittävät sijoitukset private credit -rahastoihin sekä suoran lainanannon yrityksille.

Muiden korkosijoitusten tuotto oli 1,8 prosenttia. Private credit -rahastojen tuotto oli 1,8 prosenttia ja  suorien lainojen 1,8 prosenttia.

Koronan vaikutukset ovat näkyneet myös private credit -rahastojen salkuissa. Yrityksille, joiden liiketoiminta on riipuvainen ihmisten liikkumisesta, korona on aiheuttanut merkittäviä ongelmia. Kokonaisuutena voidaan kuitenkin sanoa, että private credit-managerit ovat selvinneet koronavuodesta hyvin ja ne ovat jopa hyötyneet markkinahäiriöstä yritysten uudelleenrahoitustarpeen kasvaessa ja pankkien vetäytyessä etenkin pienempien yritysten rahoittamisesta. Varsinkin special situation-managereille markkina on ollut äärimmäisen hyvä.

Kuten aikaisempinakin vuosina private credit- sijoitusten ensimmäisen neljänneksen tuotot ovat vielä suurimmaksi osaksi päivittyneitä vuoden vaihteen arvostuksia.

OSAKESIJOITUKSET

Noteeratut osakesijoitukset

Noteerattujen osakesijoitusten tuotto ensimmäisellä neljänneksellä oli 9,4 prosenttia.

Vuosi 2021 on lähtenyt erittäin vahvasti liikkeelle osakemarkkinoilla. Osakkeet kautta linjan ovat tuottaneet hyvin, kun koronapandemiasta toipuminen on jatkunut. Huolenaiheita on edelleen paljon, mutta huonotkaan uutiset eivät ole toistaiseksi vaikuttaneet osakemarkkinoiden tunnelmaan. Vuoden 2021 ensimmäisestä neljänneksestä muotoutuikin yksi noteerattujen osakkeiden kaikkien aikojen parhaimmista neljänneksistä kaikkien osasalkkujen päätyessä selvästi positiiviseen tuottoon. Parhaiten tuottivat VERin sijoitukset Pohjois-Amerikan osakemarkkinoille.

Maailmantalouden toipuminen on jatkunut vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen aikana. Pörssiyhtiöiden tulokset ovat edelleen ylittäneet ennusteet ja riskihalukkuus on pysynyt korkealla tasolla. Tällaisessa ympäristössä osakkeet yleensä pärjäävät varsin hyvin, ja niin on myös tällä kerralla käynyt. Huolenaiheita on toki ollut moniakin menneen neljänneksen aikana, mutta ne eivät kuitenkaan ole merkittävästi vaikuttaneet osakkeiden nousuun. Osakemarkkinoilla nähtiin myös varsin suuri sisäinen rotaatio ensimmäisen neljänneksen aikana, kun arvo-osakkeet pitkästä aikaa menestyivät kasvuosakkeita paremmin. Eroa on toki vielä todella paljon kurottavana, sillä viime vuodet ovat olleet kasvuosakkeiden kannalta erittäin hyvää aikaa, ja viime vuonna levinnyt pandemia vain vahvisti tätä kehitystä. Nähtäväksi jää, mikäli kyseessä on vain hetkellinen muutos, tai kenties jokin pidempi trendimuutos osakemarkkinoilla. Rokotusten laajamittainen jatkuminen, viimeaikaisten lievien vastoinkäymisten jälkeen, loisi hyvät edellytykset pörssiyhtiöiden tuloskasvun jatkumiseen vahvana, ja tämä on myös tällä hetkellä markkinoilla vallitseva konsensusodotus. Tuloskasvua vaaditaankin, sillä osakemarkkinoiden arvostustasot ovat tällä hetkellä korkealla, katsoi tilannetta miltein millä mittarilla hyvänsä. Tosin vaihtoehtoja on edelleenkin aika huonosti tarjolla ja osittain tästä syystä rahaa virtaa edelleen osakemarkkinoille korkeista arvostustasoista huolimatta. 
 

Muut osakesijoitukset

VERin muut osakesijoitukset käsittävät sijoitukset pääomarahastoihin, noteeraamattomiin osakkeisiin sekä listattuihin kiinteistörahastoihin (REIT).

Pääomarahastosijoitusten tuotto oli 9,6 prosenttia, noteeraamattomien osakkeiden 37,8 prosenttia ja listattujen kiinteistörahastojen 5,9 (TWR) prosenttia.

Kuten aikaisempina vuosina pääomarahastojen ensimmäisen neljänneksen tuotot ovat edellisen vuoden viimeisen neljänneksen tuottoja. Pääomarahastot hyötyivät vuoden lopun positiivisesta osakemarkkinoiden kehityksestä ja portfolioiden arvostustasot nousivat viimeisellä neljänneksellä. Koronan vaikutukset näkyivät osalla salkkuyrityksistä,  mutta keskimäärin voidaan sanoa yritysten selvinneen vaikeasta vuodesta hyvin.  Managerit onnistuivat myös tekemään erittäin hyviä irtautumisia arvojen säilyessä vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta korkeilla tasoilla.

Listatut kiinteistörahastot ovat ensimmäisellä neljänneksellä noudattaneet osakemarkkinoiden nousujohteista kehitystä.

MUUT SIJOITUKSET

VERin muut sijoitukset käsittävät sijoitukset kiinteistö-, infrastruktuuri- ja hedge-rahastoihin sekä riskipreemiostrategioihin.

Listaamattomien kiinteistörahastosijoitusten tuotto oli 1,0 prosenttia ja infrastruktuurirahastosijoitusten 3,2 prosenttia.

Myös reaaliomaisuusluokissa vuoden ensimmäisen neljänneksen tuotot olivat päivityksiä vuoden vaihteen tuotoista. Infrastruktuurisijoituksissa koronan vaikutus on ollut merkittävä osassa liikkumiseen liittyvissä sijoituksissa, mutta perusinfra on selvinnyt käytännössä ongelmitta. Rahastojen hyvien tuottojen taustalla ovat sekä kasvaneet arvostustasot että erinomaiset irtautumiset.  Kiinteistösijoituksissa korona on näkynyt erityisesti kaupanalan kiinteistöissä, mutta jo vuoden lopussa kiinteistömarkkinoilla alkoi varovaisen positiivinen vire, joka on jatkunut myös alkuvuoden.  Logistiikka ja asunnot ovat selvinneet hyvin samalla kun yhteyskuntien rajoitukset ovat edelleen haitanneet kauppakeskuksia ja matkailuun liittyviä kiinteistöjä.

Hedge-rahastot ja systemaattiset strategiat tuottivat vuoden 2021 ensimmäisellä kvartaalilla 2,0 prosenttia. Hedge-rahastoissa merkittävä positiivinen kontribuutio tuli Aasian markkinoille keskittyvistä rahastoista. Kvantitatiivisten rahastojen kohdalla tuottohajonta oli suurta tuottojen vaihdellessa +10 % ja -8 % välillä. Systemaattisten strategioiden osalta alkuvuoden tuotto oli hivenen negatiivinen etenkin dollarin vahvistumisen vaikutuksen johdosta.
 

VALTION ELÄKEMENO, VERIN SIIRTO VALTION TALOUSARVIOON, ELÄKEMAKSUTULOT JA RAHASTOINTIASTE

Valtion Eläkerahaston valtiontaloutta tasapainottava rooli menojen tasaamisessa on kasvanut ja voimistuu jatkossa yhä lähivuosien ajan. Valtion eläkemenot olivat vuonna 2020 jo reilut 4,8 miljardia euroa ja vuoden 2021 budjetissa on varauduttu runsaan 4,9 miljardin euron menoon. VER maksaa valtion talousarvioon 40 prosenttia näistä menoista eli vuoden 2021 aikana yhteensä yli 1,9 miljardia euroa.

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä rahastosta on siirretty valtion budjettiin 486 miljoonaa euroa. Vastaavana aikana VERin saama eläkemaksutulo oli 363 milj. euroa. Maksutulokertymä on ennusteiden mukainen. Rahaston nettomaksutulo on kääntynyt pysyväisluonteisesti negatiiviseksi eli rahastosta siirretään valtion talousarvioon selvästi enemmän kuin VERiin kertyy maksutuloja. Tämä budjettisiirron enemmyys VERin maksutuloihin nähden kasvaa jatkuvasti ja hidastaa rahaston kasvua.

Valtion Eläkerahaston hallitus hyväksyi kesäkuussa 2016 strategian, jossa täsmennettiin pitkän aikavälin tavoitteenasettelu. Laissa säädetyn 25 prosentin rahastointitavoitteen saavuttamiseen pyritään strategian mukaan viimeistään vuonna 2033. Tämä edellyttää nettomaksutulon kehityksen pysyvän lähellä arvioitua tasoa ja sijoitusten reaalituoton säilymistä suhteellisen hyvänä. Kun valtion eläkevastuu vuoden 2020 päättyessä oli 93,1 miljardia euroa, rahastointiasteeksi muodostui noin 23 prosenttia. Strategiassa myös määritettiin periaatteet, joilla sijoitussalkun riskitaso ja perusallokaatio johdetaan rahastolle asetetusta rahastointitavoitteesta.

Lisätietoja: toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi, etunimi.sukunimi@ver.fi, puh: 0295 201 210

Valtion Eläkerahasto (VER) on vuonna 1990 perustettu valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka avulla valtio varautuu tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden rahoitukseen ja eläkemenojen tasaamiseen. VER on sijoitusorganisaatio ja vastaa valtion eläkevarojen ammattimaisesta sijoittamisesta. VERin sijoitussalkun markkina-arvo oli 21,9 miljardia euroa maaliskuun 2021 lopussa.

Kaikki tässä katsauksessa esitetyt luvut ovat alustavia ja tilintarkastamattomia.