VERin 1.1.–30.9.2020 sijoitustuotto -2,5 %; kymmenen vuoden keskimääräinen vuosituotto 5,1 %

SIJOITUSYMPÄRISTÖ

Talouden toipuminen kevään notkahduksesta jatkui heinä-syyskuun aikana. Taloudellista kehitystä edesauttoi kauppojen ja ravintoloiden aukiolo ja täten ihmiset pääsivät viettämään lähes normaalia elämää. Kuitenkin matkailuliiketoiminnan käyttöasteet olivat erittäin matalat. Jakson lopulla oli merkkejä rajoitusten kiristämisestä uudelleen. Koronaviruksen leviäminen jatkui globaalisti, mutta erityisesti Euroopassa leviäminen oli saavuttamassa jakson lopulla huolestuttavia piirteitä.

Osakemarkkinat jatkoivat toipumistaan heinä-syyskuun aikana. Yritysten tulokset olivat odotuksia parempia ja ennusteet talouden tulevasta kehityksestä paranivat jakson aikana. Korkotaso pysyi vakaana Yhdysvalloissa ja euroalueella. Lyhyet ja pitkät korot vakiintuivat eivätkä juuri muuttuneet jakson jälkipuoliskolla.

Yleinen talouspoliittinen keskustelu oli siirtymässä huoleen valtioiden velkaantumisesta. Samalla keskuspankkien taseet eivät juurikaan kasvaneet kriisin akuutin vaiheen jälkeen. Inflaatio pysyi matalana eikä sen kiihtymisestä ollut merkkejä. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot pysyivät kriisistä huolimatta kohtuullisella tasolla. Tulot eivät kuitenkaan suuntaantuneet normaalilla tavalla kulutukseen eivätkä täten tukeneet riittävässä määrin talouden kasvun edellytyksiä. Kotitalouksien säästämisaste kasvoi.

Jakson lopussa alkoi olla selviä merkkejä koronaviruksen toisen aallon voimistumisesta Euroopassa. Toisen aallon voimistuminen nosti uusien tautitapausten määrän suuremmaksi kuin keväällä. Eri puolilla maailmaa oli samanaikaisesti sekä ensimmäisen aallon jatkumista sekä toisen aallon voimistumista. Koko maailmassa tautitapaukset jatkoivat kasvuaan, mutta kuitenkin heikkenevällä nopeudella. Loppuvuoden kehityksen kannalta koronaviruksen leviäminen sekä Yhdysvaltain presidentinvaalit määrittänevät osakkeiden sekä myös talouskasvun suunnan.

VERIN SIJOITUSTOIMINNAN TUOTTO

Valtion Eläkerahaston sijoitustoiminnan seurannassa ja arvioinnissa keskitytään entistä korostuneemmin pitkän aikavälin toteutumien ja tulevaisuuden tarkasteluun neljännesvuotisen seurannan kustannuksella. VER julkistaa kuitenkin edelleen neljännesvuositiedot ja -kommentit entisessä laajuudessa.

VERin sijoitusomaisuuden arvo 30.9.2020 oli 19,8 miljardia euroa. Sijoitusten tuotto käyvin arvoin kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen ajalta oli -2,5 prosenttia. Viimeisten viiden vuoden (1.10.2015–30.9.2020) keskimääräinen nimellistuotto oli 4,8 ja viimeisten kymmenen vuoden 5,1 prosenttia vuodessa. Nykymuotoisen toiminnan ajalta, vuoden 2001 alusta, keskimääräinen tuotto on ollut 5,2 prosenttia.
 

Sijoitusten reaalituotoksi kolmelta ensimmäiseltä neljännesvuodelta muodostui -2,5 prosenttia. Viiden vuoden keskimääräinen reaalituotto oli 4,1 prosenttia ja kymmenen vuoden reaalituotto vastaavasti 3,8 prosenttia vuodessa. Nykymuotoisen toiminnan ajalta, vuoden 2001 alusta, keskimääräinen reaalituotto on ollut 3,8 prosenttia.
 

Valtion näkökulmasta sijoitustoiminnan tuottoa voidaan verrata myös valtionvelan kustannukseen, koska eläkemenoihin varautumiseksi kerättävän rahaston vaihtoehtona voidaan pitää pienempää valtionvelkaa. Kymmenenä viime vuonna VERin vuosituotto on ollut keskimäärin 3,5 prosenttiyksikköä valtionvelan keskikustannusta korkeampi. Vuodesta 2001 VERin markkina-arvoinen tuotto on ollut yhteensä noin 6,7 miljardia euroa suurempi kuin kulloistakin rahastoa vastaavalle määrälle laskettu valtionvelan kumulatiivinen keskikustannus samalta ajalta.
 

VERissä seurataan pitkän aikavälin tuottoa suhteessa yleiseen markkinakehitykseen vertaamalla toteutunutta tuottoa globaaliin indeksiin, jossa osakesijoitusten paino on 50 ja valuuttasuojattujen joukkolainasijoitusten 50 prosenttia.
 

TAMMI–SYYSKUUN 2020 YKSITYISKOHTAINEN TARKASTELU

Valtiovarainministeriön määräyksen mukaisesti VERin sijoitukset jaetaan korkosijoituksiin, osakesijoituksiin ja muihin sijoituksiin. Syyskuun lopussa korkosijoitusten osuus oli 37,3 prosenttia, osakesijoitusten 51,6 prosenttia ja muiden sijoitusten 10,7 prosenttia. Suurista omaisuusluokista likvidit korkosijoitukset tuottivat kolmen ensimmäisen neljännesvuoden ajalta -0,4 prosenttia ja noteeratut osakesijoitukset -4,1 prosenttia.
 

KORKOSIJOITUKSET

Likvidit korkosijoitukset

Likvidien korkosijoitusten tuotto kolmelta ensimmäiseltä kvartaalilta oli -0,4 prosenttia.

Vuoden tapahtumia hallitsi syyskuun loppuun saakka koronavirus: toimet viruksen leviämisen estämiseksi, toimenpiteiden vaikutus talouteen sekä keskuspankkien ja valtioiden toimet talouden tukemiseksi.

Kolmas vuosineljännes oli varsin rauhallinen korkomarkkinoilla. Keskuspankit jatkoivat aloittamiaan talouden elvytystoimia, mutta uusia suuria toimia ei julkistettu. Syyskuussa Yhdysvaltojen keskuspankki FED ilmoitti markkinaodotusten mukaisesti siirtyvänsä kahden prosentin keskimääräiseen inflaatiotavoitteeseen.

Kokonaisuudessaan kolmas kvartaali oli korkomarkkinoilla positiivinen, luottoriskipreemiot jatkoivat laskuaan ensimmäisen vuosineljänneksen nousun jälkeen, mutta muutokset olivat huomattavasti pienempiä kuin ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.
 

Muut korkosijoitukset

VERin muut korkosijoitukset käsittävät sijoitukset private credit -rahastoihin sekä suoran lainanannon yrityksille.

Private credit -sijoitusten tuotto oli -1,2 prosenttia.

Pandemia on hallinnut myös private credit -markkinoita maaliskuusta lähtien. Kevään aikana talouksien sulkeutuminen vaikeutti etenkin kaupanalaan ja matkustamiseen liittyvien yritysten toimintaa. Kesän alussa koronatilanteen rauhoittuminen ja taloudellisen aktiviteetin osittainen palautuminen paransi useiden keväällä ongelmissa olleiden yritysten tilannetta eikä sijoitusten menetyksiä ole juurikaan nähty. Managerit, jotka keskittyvät distress- ja special situation -tilanteisiin, ovat hyötyneet epävakaasta markkinatilanteesta. 
 

OSAKESIJOITUKSET

Noteeratut osakesijoitukset

Noteerattujen osakesijoitusten tuotto kolmelta ensimmäiseltä kvartaalilta oli -4,1 prosenttia.

Vuosi 2020 lähti liikkeelle varsin suotuisissa tunnelmissa maailman osakemarkkinoilla, mutta koronaepidemian leviäminen maailmanlaajuiseksi pandemiaksi käänsi tilanteen täysin päälaelleen ensimmäisen neljänneksen loppua kohti mentäessä. Vuoden toista neljännestä taas leimasi erittäin vahva osakemarkkinoiden palautuminen, ja myös kolmannen neljänneksen aikana toipuminen jatkui, tosin rauhallisemmalla tahdilla kuin toisen neljänneksen aikana. Katsauskauden päättyessä noteerattujen osakkeiden tuotto jäi vielä lievästi negatiiviseksi, vaikka jotkut osakemarkkinat, kuten esimerkiksi Suomen ja Ruotsin osakemarkkinat, olivatkin jo kivunneet plussan puolelle.

Elämme edelleen historiallista vuotta osakemarkkinoiden näkökulmasta katsottuna. Vuoteen on sisältynyt niin ennätyksellisen nopea osakemarkkinoiden laaja lasku, kuin myös erittäin nopea toipuminen laskusta. Valtiot ja keskuspankit ovat ainakin toistaiseksi onnistuneet vakauttamaan rahoitusmarkkinat toimenpiteillään, joihin lukeutuvat muun muassa ennätyksellisen suuret stimulustoimenpiteet ja erimuotoiset tukipaketit. Riskillisten omaisuusluokkien, kuten osakkeiden, palautuminen kriisistä onkin ollut hyvin laajamittaista. Myös mahdollisen koronarokotteen kehityksestä on tihkunut rohkaisevia uutisia ja tämä on ollut omiaan edesauttamaan palautumista. Pörssiyhtiöiden tulokset tulevat kuitenkin tänä vuonna keskimäärin laskemaan selvästi viime vuodesta, tapahtui vuoden loppua kohti mitä vain. Tulokset eivät kuitenkaan ole toistaiseksi laskeneet niin paljon kuin alkuvuoden aikana ennustettiin, ja useat yhtiöt ovat uskaltautuneet ennustamaan loppuvuoden osalta jopa suhteellisen positiivista kehitystä.  Epävarmuutta on kuitenkin runsaasti ilmassa, ja koronavirukseen liittyvä uutisointi tulee olemaan keskeisessä asemassa myös loppuvuoden rahoitusmarkkinaliikkeiden selittävänä tekijänä.
 

Muut osakesijoitukset

VERin muut osakesijoitukset käsittävät sijoitukset pääomarahastoihin, noteeraamattomiin osakkeisiin sekä listattuihin kiinteistörahastoihin (REIT).

Pääomarahastosijoitusten tuotto oli -2,6 prosenttia, noteeraamattomien osakkeiden 11,8 prosenttia ja listattujen kiinteistörahastojen -23,5 prosenttia.

Koronakriisin vaikutukset pääomasijoituksissa ovat hyvin kahtiajakautuneet ja toimialariipuvaisia. Osaan yrityksistä kriisi ei ole juurikaan vaikuttanut tai ne ovat jopa tilanteesta hyötyneet. Osalle yrityksiä kriisin vaikutukset ovat olleet varsin dramaattisia, vaikka toistaiseksi sijoituksia ei olekaan menetetty. Osakemarkkinoiden palautuminen kevään laskusta on näkynyt pääomasijoitusten arvostustasojen nousuna. Listatut kiinteistöt ovat kärsineet osakemarkkinoita enemmän. Toimijat, jotka ovat sijoittaneet kauppakeskuksiin, ovat kärsineet talousnäkymien epävarmuuden seurauksena.
 

MUUT SIJOITUKSET

VERin muut sijoitukset käsittävät sijoitukset kiinteistö-, infrastruktuuri- ja hedge-rahastoihin sekä riskipreemiostrategioihin.

Listaamattomien kiinteistörahastosijoitusten tuotto oli -3,0 prosenttia ja infrastruktuurirahasto-sijoitusten 5,7 prosenttia.

Pandemian vaikutukset eri kiinteistöluokkiin ovat niin ikään kahtiajakautuneet. Etenkin hotelleihin ja kaupankiinteistöihin sijoittavat toimijat ovat kärsineet liikkumis- ja matkustusrajoituksista sekä talousnäkymien epävarmuudesta. Logistiikka ja asuntomarkkinat sekä päivittäistavarakaupan kiinteistöt ovat selviytyneet vallitsevassa tilanteessa varsin hyvin ja näiden rahastotuotot ovat pitäneet pintansa muita sektoreita paremmin.

Inrastruktuurisijoituksissa kaikki liikkumiseen liittyvät sijoitukset ovat pääsääntöisesti kärsineet merkittävästi epidemian vaikutuksesta. Perusinfraa on kuitenkin edelleen tarvittu ja näiden yritysten liiketoiminnot ovat selviytyneet tilanteesta hyvin.

Hedge-rahastojen tuotto kolmelta ensimmäiseltä kvartaalilta oli -0,5 prosenttia. Hedge-rahastot ovat onnistuneet kääntämään tuottonsa positiiviseksi jo suurimman osan rahastoista osalta. Ainoastaan relative value -strategian rahastot sekä kvantitatiivisten strategioiden rahastot ovat edelleen vuoden alusta miinuksella.

Riskipreemiostrategioiden tuotto samalta ajalta oli -22,8 prosenttia. Huolimatta osakemarkkinoiden ulkopuolisten preemioiden hyvästä tuotosta, koko salkun tuotto jäi heikoksi lähinnä osakemarkkinoiden tyylipreemioiden heikon performanssin johdosta. Riskipreemiorahastojen määrää on vähennetty merkittävästi vuoden aikana.
 

VALTION ELÄKEMENO, VERIN SIIRTO VALTION TALOUSARVIOON, ELÄKEMAKSUTULOT JA RAHASTOINTIASTE

Valtion Eläkerahaston valtiontaloutta tasapainottava rooli on kasvanut ja kasvamassa. Valtion eläkemenot olivat vuonna 2019 jo reilut 4,7 miljardia euroa ja vuoden 2020 budjetissa on varauduttu runsaan 4,8 miljardin euron menoon. VER maksaa valtion talousarvioon 40 prosenttia näistä menoista eli vuoden 2020 aikana yhteensä yli 1,9 miljardia euroa.

Vuoden kolmannen neljäksen loppuun mennessä rahastosta on siirretty valtion budjettiin 1 458 miljoonaa euroa. Vastaavana aikana VERin saama eläkemaksutulo oli 1 147 miljoonaa euroa. Maksutulokertymä on ennusteiden mukainen. Rahaston nettomaksutulo on kääntynyt pysyväisluonteisesti negatiiviseksi eli rahastosta siirretään valtion talousarvioon selvästi enemmän kuin VERiin kertyy maksutuloja. Tämä budjettisiirron enemmyys VERin maksutuloihin nähden kasvaa jatkuvasti ja hidastaa rahaston kasvua.

Valtion Eläkerahaston hallitus hyväksyi kesäkuussa 2016 strategian, jossa täsmennettiin pitkän aikavälin tavoitteenasettelu. Laissa säädetyn 25 prosentin rahastointitavoitteen saavuttamiseen pyritään strategian mukaan viimeistään vuonna 2033. Tämä edellyttää nettomaksutulon kehityksen pysyvän lähellä arvioitua tasoa ja sijoitusten reaalituoton säilymistä suhteellisen hyvänä. Kun valtion eläkevastuu vuoden 2019 päättyessä oli 92,7 miljardia euroa, rahastointiasteeksi muodostui noin 22 prosenttia. Strategiassa myös määritettiin periaatteet, joilla sijoitussalkun riskitaso ja perusallokaatio johdetaan rahastolle asetetusta rahastointitavoitteesta.
 

Lisätietoja: Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi, etunimi.sukunimi@ver.fi, puh: 0295 201 210

Valtion Eläkerahasto (VER) on vuonna 1990 perustettu valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka avulla valtio varautuu tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden rahoitukseen ja eläkemenojen tasaamiseen. VER on sijoitusorganisaatio ja vastaa valtion eläkevarojen ammattimaisesta sijoittamisesta. VERin sijoitussalkun markkina-arvo oli 19,8 miljardia euroa syyskuun 2020 lopussa.

Kaikki tässä katsauksessa esitetyt luvut ovat alustavia ja tilintarkastamattomia.