Vuosikatsaus 2019

Sijoitustoiminnan tuotto 13,8 % vuonna 2019; kymmenen vuoden keskituotto 6,2 %

Kansainvälinen reaalitalous kehittyi vuonna 2019 kokonaisuutena suhteellisen vaatimattomasti. Globaali talouskasvu oli vaimeinta kymmeneen vuoteen ja putosi kolmen prosentin alapuolelle. Maailmankauppa jopa supistui edellisvuodesta. Yhdysvalloissa talouskehitys hidastui jo vuosikymmenen jatkuneen kasvun jatkoksi jonkin verran, mutta ajautumisesta taantumaan ei näkynyt merkkejä. Euroopassa teollisuuden tilanne vaikeutui tuntuvasti erityisesti Saksassa. Palvelusektori piti kuitenkin talouskehityksen kokonaisuutena tyydyttävänä ja työttömyyden aleneminen euroalueella jatkui.

Sijoitusmarkkinoiden kannalta keskeinen tekijä oli rahapolitiikan merkittävä muutos, kun ohjauskorkoja alennettiin kymmenissä maissa. Yhdysvaltojen keskuspankki käänsi tammikuusta alkaen rahapoliittisen virityksensä elvyttäväksi ja myöhemmin myös Euroopan keskuspankki toteutti uuden koronlaskun sekä päätti käynnistää uudelleen arvopaperien osto-ohjelman.

Sijoitusmarkkinoilla vuosi 2019 oli kokonaisuutena poikkeuksellisen suotuisa edellisen vuoden viimeisten kuukausien voimakkaan heikentymisen jälkeen. Myönteisen kehityksen taustalla oli keskeisesti keskuspankkien rahapolitiikan keveneminen ja vuoden lopulla myös odotukset kauppapoliittisten ongelmien helpottumisesta. Erityisesti osakemarkkinat nousivat kautta maailman vahvasti. Myös korkomarkkinat kehittyivät laaja-alaisesti myönteisesti, kun riskilisät kapenivat ja myös valtionlainojen korot alenivat entisestään.

Valtion Eläkerahaston sijoitusten tuotto käyvin arvoin vuodelta 2019 oli 13,8 prosenttia, joka oli korkein kymmeneen vuoteen. Keskimääräinen nimellistuotto viideltä viime vuodelta oli 5,6 prosenttia ja kymmeneltä vuodelta 6,2 prosenttia.
 

Sijoitusten reaalituotoksi vuonna 2019 muodostui 12,8 prosenttia. VERin viiden vuoden keskimääräinen reaalituotto oli 4,8 prosenttia ja kymmenen vuoden 4,8 prosenttia. Kymmenen vuoden reaalituotto ylittää merkittävästi pitkän aikavälin rahoituslaskelmissa käytetyt arviot.
 

Valtiovarainministeriön asettaman tavoitteen mukaan VERin sijoitusten tuoton tulee pitkällä aikavälillä ylittää valtionvelan keskikustannus. Kymmenen viime vuoden ajalta VERin sijoitusten markkina-arvoinen tuotto on ollut keskimäärin 4,5 prosenttiyksikköä valtionvelan keskikustannusta korkeampi. Nykymuotoisen toiminnan aikana vuodesta 2001 VERin sijoitusten tuotto on ollut yhteensä noin 7,4 miljardia euroa suurempi kuin valtionvelan keski­kustannus samalta ajalta.

Molemmat VERin suuret omaisuusluokat, likvidit korkosijoitukset ja noteeratut osakkeet, tuottivat vuonna 2019 hyvin. Likvidien korkosijoitusten tuotto oli 5,0 ja noteerattujen osakesijoitusten peräti 24,6 prosenttia. Muidenkin omaisuusluokkien tuotot olivat jokseenkin poikkeuksetta selvästi positiivisia. Parhaita tuottoja näistä saatiin listatuista kiinteistörahastoista (28,1 %), pääomarahastoista (14,2 %) ja infrastruktuurirahastoista (12,8 %).

VERin sijoitusomaisuuden markkina-arvo oli vuoden 2019 lopussa 20,6 miljardia euroa. Sijoituksista oli korkosijoituksia 37,3 prosenttia, osakesijoituksia 50,9 prosenttia ja muita sijoituksia 10,4 prosenttia. Loppuosa riskikorjatusta allokaatiosta oli johdannaisten vaikutusta.
 

KORKOSIJOITUKSET

Likvidit korkosijoitukset

Likvidin korkosalkun tuotto vuonna 2019 oli 5,0 prosenttia ja sen riskikorjattu markkina-arvo vuoden lopussa 7,3 miljardia euroa (6,7 miljardia vuonna 2018). Korkosalkun duraatio oli koko vuoden salkun neutraaliduraatiota alemmalla tasolla ja valtionlainasijoitukset alipainossa.

Vuoden kolmen ensimmäisen kvartaalin jälkeen korkojen lasku rauhoittui ja erityisesti kehittyneiden markkinoiden valtionlainojen ja koronvaihtosopimusten korot kääntyivät nousuun. Luottoriskipreemiot pysyivät kuitenkin varsin alhaisilla tasoilla ja kehittyvien markkinoiden tuotot kehittyivät erittäin positiivisesti. Korkoja nostivat hyvät uutiset liittyen Yhdysvaltojen ja Kiinan välisiin kauppaneuvotteluihin, brexitiin liittyvän epävarmuuden pienentyminen ja odotukset keskuspankkitoimien positiivisista vaikutuksista talouskasvulle ja inflaatiolle, kun Yhdysvaltojen ja Euroopan keskuspankit toteuttivat vuoden jälkimmäisellä puoliskolla aiemmin viestimänsä rahapolitiikan keventämisen.

Yhdysvaltojen keskuspankki (FED) laski korkoaan 25 korkopistettä heinä-, syys- ja lokakuussa ja lopetti taseensa pienentämisen. FED ilmaisi pitävänsä korot ennallaan vuoden 2020 ajan, mutta korkomarkkina hinnoitteli vuodenvaihteessa vielä yhtä 25 korkopisteen koronlaskua vuodelle 2020.

Euroopan keskuspankki (EKP) toteutti merkittävän rahapolitiikan keventämisen syyskuun kokouksessaan. Keskuspankin talletuskorko laskettiin -0,50 prosenttiin ja arvopaperiostot päätettiin aloittaa uudelleen marraskuun alussa. Talletuskorkoa porrastettiin siten, että negatiivista talletuskorkoa peritään vasta pankkien talletusten ylittäessä kuusinkertaisesti vähimmäisvarantovelvoitteen määrän. Lisäksi aiemmin päätetyn TLTRO-ohjelman lainojen korkoa alennettiin ja maturiteettia pidennettiin kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen. EKP:n talletuskoron laskuodotukset vuoden 2020 loppuun mennessä olivat lähes poistuneet vuodenvaihteessa.

Paljolti keskuspankkien toimista johtuneen korkojen alenemisen ansiosta korkoindeksit kehittyivät erittäin positiivisesti vuonna 2019. VERin likvidissä korkosalkussa erityisesti kehittyvien korkomarkkinoiden tuotot olivat erinomaisia.

Suorien korkosijoitusten osuus koko likvidistä korkosalkusta oli vuoden lopussa noin 54 (55) prosenttia. Vuoden päättyessä suoria korkosijoituksia oli 334 (315) sitoumuksessa ja rahasto-osuuksia 43 (43) rahastossa.
 

Muut korkosijoitukset

VERin muut korkosijoitukset käsittävät sijoitukset private credit -rahastoihin sekä suoriin epälikvideihin lainoihin. Private credit -rahastot ovat pääasiassa pääomarahastomuotoisia ja rahastojen sijoitukset epälikvidejä lainoja.

Vaikka markkinoiden korjausliikettä on epälikvideillä korkomarkkinoilla odotettu jo tovi, sijoittajien kiinnostus private credit -sijoituksiin jatkoi kasvuaan. Kasvanut sijoitettavan pääoman määrä ja sen myötä lisääntynyt kilpailu ovat vaikuttaneet managerien tekemien sijoitusten kovenanttikäytäntöihin. Olemattomat tai aikaisempaa heikommat lainojen vakuudet ovat kasvattaneet huolta private credit- rahastojen tulevien vuosien tuottokehityksestä.

Muiden korkosijoitusten vuoden 2019 tuotto oli 3,0 (8,4) prosenttia. Private credit -rahastojen tuotto oli 1,7 prosenttia (TWR) ja suorien lainojen 4,9 (TWR) prosenttia. Vuoden aikana tehtiin sijoitukset kahteen uuteen rahastoon (90 miljoonaa euroa). Avointen sijoitussitoumusten määrä vuoden lopussa oli 327 miljoonaa (356) euroa. Suoria lainoja VER on antanut kahdelle kohdeyhtiölle.

Vuoden lopussa muiden korkosijoitusten paino VERin salkussa oli 2,1 (2,2) prosenttia.

OSAKESIJOITUKSET

Noteeratut osakesijoitukset

Vuodesta 2019 muotoutui osakesijoittajille erittäin vahva. Vuosi sai hyvän lähdön heti tammikuussa lähinnä keskuspankkien toimista johtuen ja osakemarkkinoita vielä vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä varjostanut epävarma tunnelma unohtui nopeasti. Sijoittajien riskihalukkuus pysyi joitain lyhyitä jaksoja lukuun ottamatta korkealla tasolla läpi koko vuoden, ja riskipitoisemmat omaisuuslajit, kuten osakkeet, pärjäsivät mainiosti. Vuoden päättyessä VERin pörssinoteerattuja osakkeita ja rahasto-osuuksia sisältävän osakesalkun tuotto oli 24,6 (-7,4) prosenttia. Kaikkien osasalkkujen tuotot olivat selvästi positiivisia vuoden päättyessä, ja parhaiten tuottivat VERin sijoitukset Pohjois-Amerikan osakemarkkinoille.

Vaikka osaketuotto oli vuoden päättyessä erittäin hyvällä tasolla, vuoteen mahtui myös jonkin verran epävarmuutta. Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset kauppapoliittiset neuvottelut sekä niihin liittyvät käänteet ravistelivat markkinoita ajoittain hyvinkin paljon. Myös Brexit-tilanne sai vuoden aikana paljon palstatilaa, mutta eroprosessin sekavat vaiheet vaikuttivat kuitenkin ehkä yllättävänkin vähän markkinasentimenttiin. Avainrooleissa vuoden aikana olivat jälleen keskuspankit, niiden vakuuttelut sekä osittain toimetkin. Elvyttävän rahapolitiikan jatkuminen, ja tämän myötä korkojen alhaisena jatkunut taso, loi riskillisemmille omaisuuslajeille hyvät puitteet, ja lopputulema oli muun muassa se vahvasti positiivinen kehitys, joka osakemarkkinoilla nähtiin.

Noteerattujen osakkeiden arvo nousi markkina-arvoilla mitattuna vuodenvaihteen 7,8 miljardista (2018) 9,3 miljardiin euroon. Salkusta suorien sijoitusten osuus oli vuoden lopussa 23,7 (27,0) prosenttia ja rahastosijoitusten 76,3 (73,0) prosenttia. Vuoden päättyessä suoria sijoituksia oli 98 (102) yhtiössä ja rahasto-osuuksia 67 (67) eri rahastossa
 

Muut osakesijoitukset

VERin muut osakesijoitukset pitivät sisällään sijoitukset pääomarahastoihin, noteeraamattomiin osakkeisiin sekä listattuihin kiinteistörahastoihin (REIT). Vuoden lopussa muiden osakesijoitusten osuus VERin salkussa oli 5,6 (4,8) prosenttia.

Pääomarahastoille vuosi oli erittäin hyvä rahastojen hyötyessä osakemarkkinoiden vahvasta kehityksestä. Korkeat arvostustasot osakkeissa mahdollistivat myös pääomarahastojen hyvät irtautumiset sekä salkkuyritysten positiivisen arvojen kehityksen. Pääomarahastojen vuoden lopun tuotto oli 14,2 prosenttia (13,4). Vuoden aikana tehtiin sijoitussitoumukset neljään uuteen rahastoon (n. 144 miljoonaa euroa). Avointen sijoitussitoumusten määrä vuoden lopussa oli 601 (596) miljoonaa euroa.

Noteeraamattomat osakesijoitukset käsittivät merkittäviä sijoituksia neljään yhtiöön. Salkun tuotto päätyi vuoden lopussa 8,2 prosenttiin.

Listattujen kiinteistörahastojen tuotto noudatti osakemarkkinoiden erittäin vahvaa kehitystä. Vuoden lopussa salkun tuotto oli 28,1 prosenttia.

MUUT SIJOITUKSET

VERin muut sijoitukset käsittävät sijoitukset reaaliomaisuusrahastoihin (kiinteistö- ja infrastruktuuri-rahastot) sekä hedge-rahastoihin ja riskipreemiosijoituksiin. Vuoden 2019 lopussa muiden sijoitusten markkina-arvo oli 2 146 (1 823) miljoonaa euroa ja osuus VERin salkusta 10,4 (9,9) prosenttia. Sijoitetuista varoista oli kiinteistörahastosijoituksia 3,3 (3,2), infrastruktuurirahastosijoituksia 1,9 (1,6), hedge-rahastosijoituksia 4,2 (4,2) ja riskipreemio­sijoituksia 1,1 (0,9) prosenttiyksikköä.

Kiinteistömarkkinoiden kehitys jatkui edellisten vuosien tapaan positiivisena. Kuitenkin sektoreiden väliset erot kasvoivat ja muun muassa kaupan alan kiinteistöillä tuotot jäivät asunto- ja logistiikkakiinteistöjen tuotoista.  Listaamattomien kiinteistörahastosijoitusten tuotto oli 9,8 (11,1) prosenttia.  Vuoden aikana toteutettiin kaksi uutta rahastosijoitusta (n. 115 miljoonaa euroa) ja avointen sijoitussitoumusten määrä vuoden lopussa oli 446 (419) miljoonaa euroa.

Infrastruktuurirahastosijoitusten tuotto oli jälleen erittäin hyvä. Osinkotuotot sekä onnistuneet irtautumiset nostivat salkun tuoton vuoden lopussa 12,8 (11,2) prosenttiin. Vuoden aikana tehtiin sijoituksia kolmeen uuteen rahastoon (n. 156 miljoonaa euroa). Avointen sijoitussitoumusten määrä vuoden lopussa oli 278 (254) miljoonaa euroa.

Hedge-rahastojen tuotto vuonna 2019 oli 4,9 (-2,5) prosenttia. Salkku tuotti riskikorjatusti hyvin huolimatta sen matalasta korrelaatiosta osake- ja korkomarkkinoihin. Erityisen hyvin tuottivat salkussa relative value- ja makrorahastot, jotka onnistuivat tuottamaan hyvin huolimatta matalan volatiliteetin ympäristöstä. Haastavaksi vuosi muodostui volatiliteetti- ja kvantitatiivisille rahastoille.

Riskipreemiosijoitusten tuotto vuodelta 2019 oli -0,5 (-10,3) prosenttia. Tuottoa painoivat edelleen tappiot akateemiseen tutkimukseen perustuvissa value- ja quality- strategioissa, joiden painoa salkussa laskettiin vuoden aikana. Strategioista tuottivat kohtalaisesti momentum- ja carry-mallit. Korrelaatio perinteisiin omaisuuslajeihin pysyi edelleen matalana.

Sijoitustoiminnan vastuullisuus

Valtion Eläkerahaston hallitus hyväksyi syksyllä 2019 uudet sijoitustoiminnan vastuullisuusperiaatteet. Sijoituskohteiden ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvät ESG-kriteerit ovat olennainen osa pitkän tähtäyksen riskien ja mahdollisuuksien tarkastelua. Uusissa vastuullisuusperiaatteissa terävöitetään VERin käytäntöjä eri tavoin. Tämä sisältää tiettyjen sijoitusten sulkemisen pois sijoitusavaruudesta, mutta erityisesti vastuullisuusnäkökohtien sisällyttämisen osaksi sijoitusprosesseja entistä konkreettisemmin. Periaatteissa on entistä keskeisemmällä sijalla hiilijalanjälki. VER ei tee suoria osake- tai korkosijoituksia yrityksiin, joiden liikevaihdosta yli 10 prosenttia tulee kivi- tai ruskohiileen perustuvasta toiminnasta tai turpeen poltosta. Periaatteissa on myös määritelty tavoitteet suorien osakesijoitusten hiilijalanjäljen alentamiselle kokonaisuutena.

Vastuullisen sijoittamisen periaatteita noudatetaan VERin kaikissa sijoitusluokissa. Täytäntöönpano voi vaihdella omaisuuslajeittain, koska periaatteiden sovellettavuus sijoitusluokissa vaihtelee.  VER on pitänyt useissa tapaamisissa sijoituskohteina olevien rahastojen ja yhtiöiden edustajien kanssa esillä ESG-kysymyksiä sekä osallistunut aktiivisesti suomalaisten salkkuyhtiöiden yhtiökokouksiin.

Valtion eläkemenojen kasvu jatkuu

Valtion Eläkerahaston valtiontaloutta tasapainottava rooli on kasvanut ja kasvamassa. Valtion eläkemenot olivat vuonna 2019 jo reilut 4,7 miljardia euroa. Koska VER maksaa valtion talousarvioon 40 prosenttia näistä menoista, VERin suorittama budjettisiirto oli noin 1,9 miljardia euroa. Eläkemaksuja VERille kertyi vuonna 2019 vajaat 1,5 miljardia euroa. Rahaston nettomaksutulo on kääntynyt pysyväisluonteisesti negatiiviseksi eli rahastosta siirretään valtion talousarvioon enemmän kuin VERiin kertyy maksutuloja. Tämä budjettisiirron enemmyys VERin maksutuloihin nähden kasvaa jatkuvasti ja hidastaa rahaston kasvua.
 

Valtion Eläkerahaston hallitus hyväksyi kesäkuussa 2016 strategian, jossa täsmennettiin pitkän aikavälin tavoitteenasettelu. Laissa säädetyn 25 prosentin rahastointitavoitteen saavuttamiseen pyritään strategian mukaan viimeistään vuonna 2033. Tämä edellyttää nettomaksutulon kehityksen pysyvän lähellä arvioitua tasoa ja sijoitusten reaalituoton säilymistä suhteellisen hyvänä. Kun valtion eläkevastuu vuoden 2019 päättyessä oli 92,7 miljardia euroa, rahastointiasteeksi muodostui noin 22 prosenttia. Strategiassa myös määritettiin periaatteet, joilla sijoitussalkun riskitaso ja perusallokaatio johdetaan rahastolle asetetusta rahastointitavoitteesta.
 

VERin hallinto

Valtion Eläkerahasto on vuonna 1990 perustettu valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto. VER on sijoitusorganisaatio, jonka tehtävä on hoitaa sille uskottua varallisuutta. Valtion eläkejärjestelmän eläkemaksujen keräämiseen ja perintään liittyvät tehtävät, samoin kuin eläkehakemusten käsittelyn ja eläkkeiden maksamisen, hoitaa Keva. VER maksaa Kevalle hoitokulua, jonka määrä vuonna 2019 oli 17,3 miljoonaa euroa.

VERin toiminnan yleinen ohjaus ja valvonta kuuluu valtiovarainministeriölle ja ministeriöllä on oikeus antaa rahaston hallinnon järjestämistä, rahaston talouden hoitoa ja rahaston varojen sijoittamista koskevia yleisiä määräyksiä. Voimassa olevan määräyksen mukaan VERin sijoituksista korkosijoituksia tulee olla vähintään 35 prosenttia, osakesijoituksia enintään 55 prosenttia ja muita sijoituksia enintään 12 prosenttia salkun arvosta. Kiinteistösijoitukset on määräyksen mukaan tehtävä rahastosijoituksina tai vastaavina epäsuorina sijoituksina.

VERin hallituksen määrää valtiovarainministeriö. Hallituksessa on seitsemän jäsentä, joista kolme on määrätty valtion henkilöstöjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Jukka Pekkarinen ja neuvoa antavan sijoitusneuvottelukunnan puheenjohtajana Jussi Laitinen.

VERin toiminnan kulut olivat 7,5 miljoonaa euroa eli 0,04 prosenttia suhteutettuna keskimääräiseen pääomaan vuoden aikana. VERissä työskenteli vuoden päättyessä 24 henkilöä. Toimitusjohtajana on toiminut Timo Viherkenttä. VER panostaa henkilökunnan ammattitaitoon ja sen kehittämiseen, mikä on tärkeää niin hyvien sijoitustuottojen tavoittelun kuin riskienhallinnan näkökulmasta.

AVAINLUKUJA 2019

Lisätietoja:

Lisätietoja antaa 28.2.2020 toimitusjohtaja Timo Viherkenttä, etunimi.sukunimi@ver.fi, puh: 0295 201 210.

Valtion Eläkerahasto (VER) on vuonna 1990 perustettu valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka avulla valtio varautuu tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden rahoitukseen ja eläkemenojen tasaamiseen. VER on sijoitusorganisaatio ja vastaa valtion eläkevarojen ammattimaisesta sijoittamisesta. VERin sijoitussalkun markkina-arvo oli 20,6 miljardia euroa vuoden 2019 lopussa.