VALTION ELÄKERAHASTON VUOSIKATSAUS 2024

Sijoitustoiminnan tuotto 9,0 % vuonna 2024 ja kymmenen vuoden keskituotto 5,5 %

SIJOITUSYMPÄRISTÖ

Valtion eläkerahaston sijoitusympäristö oli useista geopolitiikan epävarmuuksista huolimatta suotuisa vuonna 2024. Talouden ja rahapolitiikan tila oli sijoitusmarkkinoiden hyvää kehitystä tukeva. Inflaatio tuli alas euroalueella ja Yhdysvalloissa lähestyen keskuspankkien kahden prosentin inflaatiotavoitteita. Keskuspankkien ohjauskorot alenivat vuoden 2024 aikana mahdollistaen osake- ja korkosijoitusten hyvän tuoton. Talouskasvu oli heikkoa euroalueella ja Suomessa, mutta Yhdysvaltain talous kasvoi vahvasti. Talouskasvun odotukset ovat olleet jatkon osalta positiivisia luoden perustan osakemarkkinoiden suotuisalle kehitykselle.

Geopolitiikan tila on jatkanut heikentymistään. Erilaiset sabotaasitoimet ja kyberhyökkäykset ovat yleistyneet Euroopassa. Geopolitiikan tapahtumat ovat aiheuttaneet hetkellisiä notkahduksia osakemarkkinoilla, mutta markkinat ovat niistä toipuneet. Kansainväliset konfliktit ovat jatkuneet Ukrainassa sekä Lähi-idässä. Energian hinnan nousu aiheutti kaksi vuotta sitten inflaatioshokin, josta on nyt toivuttu euroalueella. Tämä on tapahtunut osin luonnostaan energian hinnan kääntyessä laskuun.

Vuosi 2024 oli hyvä sijoitusvuosi. Lähes kaikki omaisuusluokat tuottivat pitkän aikavälin tuotto-odotusta paremman tuoton. Parhaiten tuottivat osakesijoitukset erityisesti Yhdysvalloissa. Heikoiten sijoituksista tuottivat kiinteistörahastot, joiden tuottoja painaa vielä kahden vuoden takainen korkotason yllättävä nousu sekä toimistokysynnän rakenteellinen murros.

VERIN SIJOITUSTOIMINNAN TUOTTO

VERin sijoitusten tuotto käyvin arvoin vuodelta 2024 oli 9,0 prosenttia. Keskimääräinen nimellistuotto viideltä viime vuodelta oli 5,4 prosenttia ja kymmeneltä vuodelta 5,5 prosenttia.
 

Sijoitusten reaalituottoa laskettaessa inflaationa on käytetty kotimaista kuluttajahintaindeksiä. Sijoitusten reaalituotoksi vuonna 2024 muodostui 8,2 prosenttia. Viiden vuoden keskimääräinen reaalituotto oli 2,0 prosenttia ja kymmenen vuoden 3,4 prosenttia.
 

Valtiovarainministeriön asettaman tavoitteen mukaan VERin sijoitusten tuoton tulee pitkällä aikavälillä ylittää valtionvelan keskikustannus. Kymmenen viime vuoden ajalta VERin sijoitusten markkina-arvoinen tuotto on ollut keskimäärin 4,3 prosenttiyksikköä valtionvelan keskikustannusta korkeampi. Nykymuotoisen toiminnan aikana vuodesta 2001 VERin sijoitusten tuotto on ollut yhteensä noin 12,1 miljardia euroa suurempi kuin valtionvelan keski­kustannus samalta ajalta.

VUODEN 2024 YKSITYISKOHTAINEN TARKASTELU

Molemmat VERin suuret omaisuusluokat, likvidit korkosijoitukset ja noteeratut osakkeet, tuottivat positiivisen tuoton vuonna 2024. Likvidien korkosijoitusten tuotto oli 3,1 ja noteerattujen osakesijoitusten 14,6 prosenttia. Muista omaisuusluokista parhaiten tuottivat pääomarahastot 13,4 prosentilla ja infrastruktuurirahastot 13,4 prosentilla.

VERin sijoitussalkku oli vuoden 2024 lopussa markkina-arvoltaan 24,2 miljardia euroa.  Sijoitussalkusta korkosijoituksia oli 41,0 prosenttia, osakesijoituksia 52,7 prosenttia ja muita sijoituksia 8,0 prosenttia. Johdannaisten allokaatiovaikutus oli -1,8 prosenttia.
 

KORKOSIJOITUKSET

Likvidit korkosijoitukset

Likvidien korkosijoitusten tuotto vuonna 2024 oli 3,1 prosenttia ja sen riskikorjattu markkina-arvo vuoden lopussa 9,2 miljardia euroa. Likvidin korkosalkun duraatio oli loppuvuonna lähellä vertailuindeksin neutraaliduraatiota, joukkovelkakirjalainasalkun modifioidun duraation ollessa 5,3 vuotta vuoden lopussa.

Korot heiluivat varsin paljon vuoden aikana ja huolimatta keskuspankkien ohjauskorkojen laskuista pidemmät valtionlainakorot nousivat vuoden aikana sekä euroalueella että Yhdysvalloissa. Euromääräiset koronvaihtosopimusten korot sen sijaan laskivat hieman vuoden alun tasoista. Vuoden aikana sekä Euroopan keskuspankki EKP että Yhdysvaltain keskuspankki FED laskivat ohjauskorkojaan 100 korkopistettä. Tehtyjä päätöksiä perusteltiin inflaatioriskien pienenemisellä ja työmarkkinatilanteen heikkenemisellä. Vuoden lopulla korkomarkkina hinnoitteli FEDille vielä hieman vajaata kahta ja EKP:lle hieman vajaata viittä 25 korkopisteen ohjauskorkojen laskua vuodelle 2025.

Vuoden lopulla markkinakorkoja nostivat inflaation laskun hidastuminen, keskuspankkien varovaisemmat kommentit tulevista ohjauskorkojen laskuista sekä huoli Trumpin Yhdysvaltain presidentiksi valinnan vaikutuksista tulevaan inflaatioon ja Yhdysvaltain julkisen talouden alijäämään. Ohjauskorkojen laskujen ja pidempien korkojen nousun seurauksena sekä Saksan että Yhdysvaltain 2–10 vuoden valtionlainojen korkokäyrä kääntyi nousevaksi ensi kertaa vuoden 2022 jälkeen kolmannella vuosineljänneksellä.

Huoli talouskehityksestä ja toisaalta koronlaskuodotusten vaihtelut heiluttivat yrityslainojen ja kehittyvien lainamarkkinoiden riskipreemioita. Tästä huolimatta riskipreemiot painuivat lähelle useamman vuoden pohjatasoja ja yhdistettynä korkeahkoon juoksevaan tuottotasoon riskillisempien korkosijoitusluokkien tuotot vuodelta 2024 olivat erittäin hyviä. VERin likvideissä korkosijoituksissa parasta tuottoa saatiin sijoituksista matalamman luottoluokituksen omaaviin yrityslainoihin sekä kehittyvien markkinoiden yrityslainoihin ja kehittyvien markkinoiden paikallisen valuutan määräisiin valtionlainoihin.
 

Muut korkosijoitukset

VERin muut korkosijoitukset käsittävät sijoitukset private credit -rahastoihin sekä suoriin epälikvideihin lainoihin. Private credit -rahastot ovat pääasiassa pääomarahastomuotoisia ja rahastojen sijoitukset epälikvidejä lainoja. Muiden korkosijoitusten osuus VERin salkusta oli vuoden lopussa 3,2 prosenttia.

Vaihtuvakorkoisiin lainoihin sijoittavat private credit -rahastot ovat hyötyneet nykyisestä korkoympäristöstä. Vaikka ohjauskorkoja vuoden aikana laskettiin, säilyi yleinen korkotaso vielä varsin hyvällä tasolla hyödyttäen private credit -rahastojen sijoitustoimintaa. Positiivista tuloskehitystä tuki myös lainamarginaalien maltillinen kaventuminen. Parhaiten salkussa tuottivat riskisemmät strategiat kuten special situation -strategiat, mutta kauttaaltaan tuotot olivat varsin hyvillä tasoilla.

Muiden korkosijoitusten vuoden 2024 tuotto oli 8,0 prosenttia. Private credit -rahastot tuottivat 8,5 prosenttia ja suorat lainat 5,4 prosenttia. Avointen sijoitussitoumusten määrä vuoden lopussa oli 365 miljoonaa euroa.

OSAKESIJOITUKSET

Noteeratut osakesijoitukset

VERin noteeratut osakkeet tuottivat hyvin vuoden 2024 aikana, tuoton ollessa 14,6 prosenttia vuoden päättyessä. Vuoden aikana osakemarkkinoilla nähtiin ajoittaisia heilahteluita erityisesti kolmannella neljänneksellä, mutta korjausliikkeet olivat lyhytkestoisia ja optimismi palasi nopeasti sijoittajien keskuuteen. Geopoliittiset jännitteet eivät lieventyneet vuoden aikana, mutta niillä ei ollut juurikaan vaikutusta osakemarkkinoiden tunnelmaan. Useat keskuspankit aloittivat kuluneen vuoden aikana rahapolitiikan keventämisen ohjauskorkoja laskemalla, mikä lisäsi optimismia osakemarkkinoilla. Viimeisen neljänneksen aikana korot olivat pääsääntöisesti nousussa muuttuneiden inflaatio-odotusten myötä erityisesti Yhdysvalloissa, mutta tämäkään ei merkittävästi vaikuttanut osakemarkkinoiden tunnelmaan.

Pörssiyhtiöiden tulokset kehittyivät vuoden aikana positiiviseen suuntaan, mutta alueelliset erot olivat melko suuria. Yhdysvalloissa pörssiyhtiöiden tuloskehitys oli erityisesti suurten teknologiayhtiöiden ansiosta vahvaa. Sen sijaan Euroopassa kehitys oli huomattavasti vaisumpaa. Suomen pörssiyhtiöiden tuloskasvu päättynee vuoden 2024 osalta peräti negatiiviseksi, mikä näkyi myös suomalaisten osakkeiden heikossa kurssikehityksessä vuoden 2024 aikana. VERin noteeratuista osakesijoituksista parhaiten tuottivat sijoitukset Pohjois-Amerikan osakemarkkinoille, kun taas heikoiten tuottivat sijoitukset pohjoismaisiin osakkeisiin. Pohjoismaisten osakkeiden heikkoa tuottoa selittää erityisesti suomalaiset osakkeet, joiden tuotto jäi nollan pintaan erittäin heikon tuloskehityksen myötä.

Noteerattujen osakkeiden markkina-arvo nousi vuoden aikana 9,5 miljardista 9,8 miljardiin euroon. Suorien sijoitusten osuus salkusta oli vuoden lopussa 21,6 prosenttia ja rahastosijoitusten 78,4 prosenttia. Vuoden päättyessä suoria sijoituksia oli 90 yhtiössä ja rahasto-osuuksia 61 eri rahastossa.
 

Muut osakesijoitukset

VERin muut osakesijoitukset sisältävät sijoitukset pääomarahastoihin, infrastruktuurisijoituksiin ja noteeraamattomiin osakkeisiin. Vuoden lopussa muiden osakesijoitusten osuus VERin salkussa oli 12,2 prosenttia. Pääomasijoitusten osuus salkusta oli 6,7 prosenttia, infrastruktuurisijoitusten 4,3 prosenttia ja noteeraamattomien osakkeiden 1,2 prosenttia.

Vuoden ensimmäisellä puoliskolla pääomasijoitusten transaktiomarkkinalla oli hiljaista, vaikka joitakin erinomaisia irtautumisia VERin salkussa nähtiin. Yritysten arvostustasot säilyivät koko vuoden korkeina positiivisen osakemarkkinakehityksen seurauksena sekä kohdeyhtiöiden hyvän tuloskehityksen vaikutuksesta. Vuoden loppua kohden transaktiomarkkinoilla oli selvästi piristymisen merkkejä, ja odotukset vuodelle 2025 ovat varovaisen optimistiset.

Pääomarahastojen vuoden lopun tuotto päätyi 13,4 prosenttiin. Avointen sijoitussitoumusten määrä vuoden lopussa oli 713 miljoonaa euroa.

Infrastruktuurisijoitusten tuotto ylsi jälleen erinomaiselle tasolle. Hyvien tuottojen taustalla ovat muun muassa yritysten korkeina säilyneet arvostukset, vaikka korkotason nousulla odotettiin olevan jossain määrin negatiivinen vaikutus arvoihin. Kasvanut sijoittajien kiinnostus sijoitusluokkaa kohtaan, positiiviset toimialan kasvunäkymät sekä hyvä tuloskehitys ovat tukeneet yritysten arvostustasojen positiivista kehitystä.

Infrastruktuurisijoitusten vuoden 2024 tuotto oli 13,4 prosenttia. Avointen sijoitussitoumusten määrä vuoden lopussa oli 283 miljoonaa euroa.

Noteeraamattomat osakesijoitukset käsittävät sijoituksia kolmeen yhtiöön. Salkun tuotto oli vuoden lopussa 3,9 prosenttia.

MUUT SIJOITUKSET

VERin muut sijoitukset käsittävät sijoitukset kiinteistörahastoihin sekä hedge-rahastoihin. Vuoden 2024 lopussa muiden sijoitusten osuus VERin salkusta oli 8,0 prosenttia. Sijoitetuista varoista oli kiinteistörahastoja 3,7 ja hedge-rahastosijoituksia 4,3 prosenttiyksikköä.

Vuosi 2024 oli kiinteistösijoituksille edellisen vuoden tapaan haastava. Korkotason nousun vaikutukset näkyivät kiinteistöjen arvoissa, mistä seurasi transaktiomarkkinan merkittävä hiljeneminen. Kiinteistösijoitusten tuotto jäikin vuoden lopussa negatiiviseksi, vaikka pieniä merkkejä markkinan piristymisessä nähtiin vuoden viimeisinä kuukausina. Logistiikkaan sijoittavat rahastot pärjäsivät edellisen vuoden tapaan ja tuotot pysyivätkin niissä positiivisina.

Listaamattomien kiinteistösijoitusten tuotto oli vuoden lopussa -5,0 prosenttia. Avointen sijoitussitoumusten määrä vuoden lopussa oli 425 miljoonaa euroa.

Hedge-rahastojen ja systemaattisten strategioiden tuotto vuodelta 2024 oli 10,9 prosenttia. Tuotot olivat laaja-alaisesti hyviä eri hedge-rahastostrategioissa, sillä runsaasti markkinaliikkeitä sisältänyt vuosi ja kasvaneet tuottoerot takasivat suotuisan markkinaympäristön aktiivisille strategioille. Parhaimpiin tuottoihin vuositasolla ylsivät multistrategiarahastot ja kvantitatiiviset rahastot sekä osakemarkkinoihin keskittyvät strategiat. Heikoimmiksi tuotot jäivät makrorahastoilla sekä CTA- ja tail hedge -strategioilla. Makrorahastot kohtasivat haasteita vuoden aikana erityisesti koronlaskuodotusten muutoksista johtuvien nopeiden markkinaliikkeiden vuoksi.

SIJOITUSTOIMINNAN VASTUULLISUUS

VERin vastuullisen sijoittamisen tavoitteena on tunnistaa ja hallita pitkän aikavälin vastuullisuusriskejä sekä tukea kestävää kehitystä. VER huomioi ESG-näkökohdat ja arvioi niitä yhdessä muiden sijoitukseen vaikuttavien tekijöiden kanssa sekä sijoituspäätöstä tehdessä että sijoitusaikana. Tällä VER tavoittelee sijoitusten parempaa riskituottosuhdetta pienentämällä riskejä sekä hyödyntämällä kestävyyssiirtymän tuomia mahdollisuuksia. VERin lähestymistavat vastuullisuuteen muodostuvat arvojen ja kansainvälisten normien mukaisesta sijoittamisesta, ESG-integraatiosta sekä vaikuttavuuden luomisesta.

Ilmastonmuutoksen hillintä on keskeisin VERin vastuullisuustavoitteista. VERin vastuullisuusperiaatteet kattavat ilmastoriskin muiden vastuullisuusriskien ohella. Edistääkseen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden toteutumista VER tavoittelee koko salkun hiilineutraalisuutta vuonna 2050.

Vuoden 2024 alussa VERille luotiin globaaleista aktiivisista rahastoista koostuva ESG-siirtymäsalkku. ESG-siirtymäsalkkuun kuuluvien rahastojen tavoitteina on vaikuttamisen kautta muuttaa yhtiöiden toimintatapoja, ja tämän myötä vaikuttaa muun muassa yhtiöiden hiilipäästöihin.

VER raportoi ulkoisesti vuosittain salkun hiilijalanjäljen eli salkun hiili-intensiteetin ja salkun absoluuttiset päästöt koskien noteerattua osakesalkkua sekä yrityslainasalkkua. Viimeisin ilmastoraportti julkaistiin keväällä 2024. Päästökehityksen lisäksi VER seuraa myös esimerkiksi kansainvälisten normien toteutumista osake- ja korkosalkussa.

VER on jäsenenä esimerkiksi PRI:ssa, CDP:ssa sekä Finsifissa. Allekirjoittajana VER raportoi PRI:lle säännöllisesti vastuullisuustoimistaan. Jäsenyyksien lisäksi VER osallistuu sijoittaja-aloitteisiin.

VALTION ELÄKEMENOJEN KASVU JATKUU

V altion Eläkerahaston merkitys valtion eläkejärjestelmän menojen tasaamisessa on edelleen kasvanut. Valtion eläkejärjestelmän eläkemenot olivat 5,5 miljardia euroa vuonna 2024. Koska VER maksoi valtion talousarvioon 41 prosenttia näistä menoista, VERin suorittama talousarviosiirto oli noin 2,3 miljardia euroa. Eläkemaksuja VERille kertyi vuonna 2024 noin 1,7 miljardia euroa. Rahaston nettomaksutulo on kääntynyt pysyväisluonteisesti negatiiviseksi eli rahastosta siirretään valtion talousarvioon enemmän kuin VERiin kertyy maksutuloja. Tämä talousarviosiirron enemmyys maksutuloihin nähden lisääntyy tulevaisuudessa entisestään, mikä hidastaa rahaston kasvua.

Valtion eläkevastuu oli vuoden päättyessä 101,0 miljardia euroa ja rahastointiasteeksi muodostui 24,2 prosenttia. Valtion eläkerahastoa koskevaa lakia tarkistettiin keväällä 2022. Lain tarkistamisen yhteydessä VERin talousarviosiirtoa kasvatettiin vuodesta 2024 lukien. Vuosien 2024–2028 aikana talousarviosiirto kasvaa vuosittain yhdellä prosenttiyksiköllä 40 prosentista 45 prosenttiin, joten vuonna 2024 talousarviosiirto oli 41 prosenttia. Rahastointiasteen ylittäessä kahtena peräkkäisenä kalenterivuotena 25 prosentin tason, toteutetaan kolmen prosenttiyksikön lisäsiirto valtion talousarvioon.

VERin strategiassa täsmennetyt tavoitteet asettavat perustan sijoitustoiminnalle. Voimassa oleva strategia hyväksyttiin 24.1.2023. Sijoitussalkun perusallokaatio määritetään vuotuisessa sijoitussuunnitelmassa. Perusallokaation mukaisella sijoitussalkulla odotetaan tehtyjen mallinnusten mukaan saavutettavan VERille asetetut tavoitteet pitkällä aikavälillä.

VERIN HALLINTO

Valtion Eläkerahasto on vuonna 1990 perustettu valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto. VERin avulla valtio varautuu tulevien eläkkeiden rahoitukseen ja pyrkii tasaamaan eri vuosien eläkemenoja. VER on luonteeltaan puskurirahasto. VERin varoja ei käytetä suoraan eläkkeiden maksamiseen, vaan kaikki valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvat eläkkeet maksetaan valtion talousarvioon varatuista määrärahoista.

Valtion eläkejärjestelmän eläkemaksujen keräämiseen ja perintään liittyvät tehtävät, samoin kuin eläkehakemusten käsittelyn ja eläkkeiden maksamisen, hoitaa Keva. VER maksaa Kevalle hoitokulua, jonka määrä vuonna 2024 oli 16,2 miljoonaa euroa.

VERin toiminnan yleinen ohjaus ja valvonta kuuluu valtiovarainministeriölle ja ministeriöllä on oikeus antaa rahaston hallinnon järjestämistä, rahaston talouden hoitoa ja rahaston varojen sijoittamista koskevia yleisiä määräyksiä. Voimassa olevan  valtiovarainministeriön toimintamääräyksen (9.8.2022) mukaan VERin sijoituksista osakesijoituksia saa olla enintään 60 prosenttia salkun arvosta. Korkosijoituksia tulee olla vähintään 30 prosenttia ja likvidien sekä vähäriskisten korkosijoitusten vähimmäisosuus tulee olla 20 prosenttia salkun arvosta. Muita sijoituksia saa olla enintään 15 prosenttia sijoitussalkun arvosta sijoitushetkellä. Kiinteistösijoitukset on tehtävä rahastosijoituksina tai vastaavina epäsuorina sijoituksina.

VERin hallituksen määrää valtiovarainministeriö. Hallituksessa on seitsemän jäsentä, joista kolme on määrätty valtion henkilöstöjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Hallituksen puheenjohtajana ja jäsenenä toimii valtiotieteen tohtori Vesa Vihriälä. Neuvoa antavan sijoitusneuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Jussi Laitinen.

VERin toiminnan kulut vuonna 2024 olivat 8,9 miljoonaa euroa eli 0,04 prosenttia suhteutettuna keskimääräiseen pääomaan vuoden aikana. VERissä työskenteli vuoden aikana keskimäärin 28 henkilöä. VERin työtyytyväisyys on hyvällä tasolla. VER panostaa henkilökunnan ammattitaitoon ja tarjoaa hyvät mahdollisuudet sen kehittämiseen, mikä on tärkeää niin hyvien sijoitustuottojen tavoittelun kuin riskienhallinnan näkökulmasta.

Lisätietoja:

Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi, etunimi.sukunimi@ver.fi, puh: +358 295 201 210.

Valtion Eläkerahasto (VER) on vuonna 1990 perustettu valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka avulla valtio varautuu tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden rahoitukseen ja eläkemenojen tasaamiseen. VER on sijoitusorganisaatio ja vastaa valtion eläkevarojen ammattimaisesta sijoittamisesta. VERin sijoitussalkun markkina-arvo oli 24,2 miljardia euroa vuoden 2024 lopussa.