VERin 1.1.–31.3.2024 sijoitustuotto 3,0 % ja kymmenen vuoden keskimääräinen vuosituotto 5,5 %

SIJOITUSYMPÄRISTÖ

Sijoitusympäristö oli suotuisa vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä. Osakemarkkinoiden nousu jatkui vahvana huolimatta siitä, että lyhyet korot pysyivät korkealla tasolla. Osakkeiden hyvä tuotto oli keskeinen tekijä sille, että VERin sijoitustuotto oli 3,0 prosenttia katsauskauden aikana.

Inflaatioluvut tulivat ennakoidusti alas. Asiantuntijoiden odotusten mukaisesti inflaatio lähenee euroalueella ja Yhdysvalloissa keskuspankkien kahden prosentin tavoitetasoa vuoden loppua kohden tai viimeistään ensi vuoden alussa. Sijoittajat kokevat kuitenkin, että inflaatiokehitys voi tuoda hetkellisiä yllätyksiä ja riskejä.

Keskuspankkien korkopolitiikka on ollut kireää, mutta rahapolitiikan odotetaan muuttuvan tämän vuoden aikana. Keskuspankkien ohjauskorkojen odotetaan tulevan alas kesästä lähtien sekä euroalueella että Yhdysvalloissa. Korkojen laskun ajoitus ja vauhti on ollut muuttuva tekijä alkuvuoden aikana ja se on ollut tärkeä tekijä sijoittajille. Talouskasvun kehitys ja yritysten tulosodotukset ovat kuitenkin olleet voimakkaampi ajuri, ja tämä on pitänyt osakekurssit hyvällä tasolla. Vain harva odottaa tällä hetkellä, että suhdanteiden heikentyminen johtaisi taantumaan Yhdysvalloissa. Euroalueen talouskehitys on kovin epäyhtenäistä ja talouskasvu on useassa valtiossa hyvin vaatimatonta, ellei olematonta.

Geopolitiikan jännitteisyys jatkuu. Venäjän hyökkäyssota sekä Gazan konflikti jatkuivat luoden epävarmuutta. Lisäksi Kiinan ja Taiwanin tilanne pysyi ennallaan, mutta moni pelkää sen kiristymistä. Hybridivaikuttamiset sekä kyberhyökkäykset ovat jatkuvasti läsnä ja niiden odotetaan edelleen lisääntyvän. Geopolitiikan epävarmuus näyttää pysyvältä ilmiöltä, eikä sen lientymiseen löydy helppoja ratkaisuja. Globaali eri leirien eriytyminen näyttää jatkuvan.

VERIN SIJOITUSTOIMINNAN TUOTTO

Valtion Eläkerahaston sijoitustoiminnan seurannassa ja arvioinnissa keskitytään pitkän aikavälin toteutumien ja tulevaisuuden tarkasteluun neljännesvuotisen seurannan kustannuksella. VER julkistaa neljännesvuosittain neljännesvuositiedot ja -kommentit.

VERin sijoitusomaisuuden arvo 31.3.2024 oli 23,3 miljardia euroa. Sijoitusten tuotto käyvin arvoin ensimmäisen vuosineljänneksen ajalta oli 3,0 prosenttia. Viimeisten viiden vuoden (1.4.2019–31.3.2024) keskimääräinen nimellistuotto oli 5,7 ja viimeisten kymmenen vuoden 5,5 prosenttia vuodessa. Nykymuotoisen toiminnan ajalta, vuoden 2001 alusta, keskimääräinen tuotto on ollut 5,5 prosenttia.

Sijoitusten reaalituotoksi ensimmäiseltä neljännesvuodelta muodostui 2,2 prosenttia. Viiden vuoden keskimääräinen reaalituotto oli 2,0 prosenttia ja kymmenen vuoden reaalituotto vastaavasti 3,4 prosenttia vuodessa. Nykymuotoisen toiminnan ajalta, vuoden 2001 alusta, keskimääräinen reaalituotto on ollut 3,5 prosenttia.

Valtion näkökulmasta sijoitustoiminnan tuottoa voidaan verrata myös valtionvelan kustannukseen, koska eläkemenoihin varautumiseksi kerättävän rahaston vaihtoehtona voidaan pitää pienempää valtionvelkaa. Kymmenenä viime vuonna VERin vuosituotto on ollut keskimäärin 4,3 prosenttiyksikköä valtionvelan keskikustannusta korkeampi. Vuodesta 2001 VERin markkina-arvoinen tuotto on ollut yhteensä noin 10,8 miljardia euroa suurempi kuin kulloistakin rahastoa vastaavalle määrälle laskettu valtionvelan kumulatiivinen keskikustannus samalta ajalta.

VERissä seurataan pitkän aikavälin tuottoa suhteessa yleiseen markkinakehitykseen vertaamalla toteutunutta tuottoa globaaliin indeksiin, jossa osakesijoitusten paino on 50 ja valuuttasuojattujen korkosijoitusten 50 prosenttia.

TAMMI–MAALISKUUN 2024 YKSITYISKOHTAINEN TARKASTELU

Valtiovarainministeriön määräyksen mukaisesti VERin sijoitukset jaetaan korkosijoituksiin, osakesijoituksiin ja muihin sijoituksiin. Maaliskuun lopussa korkosijoitusten osuus oli 41,0 prosenttia, osakesijoitusten 53,3 prosenttia ja muiden sijoitusten 7,9 prosenttia. Suurista omaisuusluokista likvidit korkosijoitukset tuottivat ensimmäisen neljännesvuoden ajalta 0,6 prosenttia ja noteeratut osakesijoitukset 6,6 prosenttia.

KORKOSIJOITUKSET

Likvidit korkosijoitukset

Likvidien korkosijoitusten tuotto ensimmäisellä kvartaalilla oli 0,6 prosenttia.

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä sekä Yhdysvaltojen keskuspankki FED että Euroopan keskuspankki EKP viestittivät koronlaskujen aikataulun riippuvan tulevasta talous- ja inflaatiokehityksestä, eivätkä keskuspankit muuttaneet linjauksiaan joulukuun kokouksissa esitetyistä. Tämän seurauksena erityisesti valtionlainojen korot nousivat selvästi korkomarkkinoiden koronlaskuodotusten siirtyessä lähemmäs keskuspankkien viitoittamaa korkopolkua.

Joulukuun FEDin korkokokouksessa signaloitiin 0,75 prosenttiyksikön koronlaskuja vuodelle 2024, mutta korkomarkkinoilla hinnoiteltiin tuolloin jo noin 1,50 prosenttiyksikön koronlaskuja. Ensimmäisellä kvartaalilla julkaistut inflaatioluvut olivat kuitenkin hieman odotuksia korkeampia samalla kun Yhdysvaltojen talouden tilaa kuvaavat luvut yllättivät positiivisesti. Korkomarkkinoiden koronlaskuodotuksia hinnoiteltiin uudelleen ja maaliskuun lopussa ensimmäisen koronlaskun odotettiin tapahtuvan kesä- tai heinäkuussa ja koko vuodelle hinnoiteltiin noin 75 korkopisteen ohjauskoron leikkauksia.

EKP alensi inflaatioennusteitaan maaliskuun kokouksessaan, minkä tulkittiin tarkoittavan koronlaskujen aloitusajankohdan lähestymistä. Kokouksessa korostettiin kuitenkin lisätiedon tarvetta arvioitaessa inflaatiokehitystä ja erityisesti palkkakehityksen vaikutusta inflaatioon. Markkinoilla EKP:n koronlaskujen hinnoiteltiin alkavan kesäkuussa ja koko vuodelle hinnoiteltiin hieman vajaata neljää 25 korkopisteen koronlaskua.

Korkotason noususta huolimatta yrityslainojen ja kehittyvien lainamarkkinoiden riskipreemiot jatkoivat viime vuoden lopulla alkanutta kaventumistaan odotuksia vahvempien talouslukujen ja vahvan osakemarkkinan vetäminä.

VERin likvideissä korkosijoituksissa parasta tuottoa saatiin korkeamman riskin sijoituskohteista, kuten sijoituksista  kehittyville lainamarkkinoille ja matalamman luottoluokituksen omaaviin yrityslainoihin.

Muut korkosijoitukset

VERin muut korkosijoitukset käsittävät sijoitukset private credit -rahastoihin sekä suoran lainanannon yrityksille.

Muiden korkosijoitusten tuotto oli 0,5 prosenttia. Private credit -rahastojen tuotto oli 0,3 prosenttia ja suorien lainojen 1,2 prosenttia.

Floating rate -lainoja myöntävien private credit -rahastojen tuottonäkymät muuttuivat merkittävästi korkotason nousun seurauksena. Samaan aikaan pankkien rooli muun muassa LBO-transaktioiden rahoittajina on merkittävästi vähentynyt kasvattaen yksityisen rahan kysyntää etenkin Euroopassa. Rahoituskustannusten nousulla pelätään kuitenkin olevan lähivuosina negatiivisia vaikutuksia yritysten tuloskehitykseen aiheuttaen maksuhäiriöiden lisääntymistä. Toistaiseksi tilanne markkinoilla on ollut varsin rauhallinen eikä VERin private credit -salkussa ole ollut merkittäviä ongelmia. Kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen tuotto heijastelee vielä edellisen vuoden lopun tunnelmia, sillä salkun tuotto pohjautuu valtaosin päivittyneisiin vuoden lopun tuottoihin. 

OSAKESIJOITUKSET

Noteeratut osakesijoitukset

Noteerattujen osakesijoitusten tuotto ensimmäisellä neljänneksellä oli 6,6 prosenttia.

Vuoden 2024 ensimmäinen neljännes sujui varsin positiivisissa merkeissä maailman osakemarkkinoilla. Vuoden 2023 lokakuun viimeisellä viikolla alkanut osakemarkkinoiden voimakas nousu jatkui myös tämän vuoden puolella. Osakemarkkinoiden nousu jatkui, vaikka korot olivat pääosin nousussa neljänneksen aikana, pitkälti sitkeästi korkeana pysyneen inflaation myötä. Yhdysvalloista neljänneksen aikana saadut makrotilastot osoittivat talouden sekä kulutuksen pysyneen hyvällä tasolla, ja tämä tuki osaltaan osakemarkkinoiden pirteää tunnelmaa. Euroopassa makrotalouden kehitys oli Yhdysvaltoja vaisumpaa, mutta myös eurooppalaiset osakkeet tuottivat hyvin neljänneksen aikana. Poikkeuksen tekivät suomalaiset osakkeet, joiden tuotto jäi heikoksi neljänneksellä mm. vientiyhtiöiden kohtaamien ongelmien myötä. Parhaiten tuottivat neljänneksellä sijoitukset Japanin osakemarkkinoille, jossa jo kauan jatkunut paikallisen osakemarkkinan nousu on vienyt indeksit pisteluvuille, joita on viimeksi nähty 1990-luvun alussa.

Osakemarkkinoiden nousun myötä myös arvostuskertoimet ovat nousseet, etenkin Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla. Toisaalta Yhdysvalloista löytyvät myös ne yhtiöt, jotka ovat hyötyneet eniten käynnissä olevasta ja hyvin voimakkaasta keinoälytrendistä. Tuloskasvuodotukset ovat hyvin korkeat monen yhtiön osalta, ja nähtäväksi jää, miten yhtiöt pystyvät vastaamaan odotuksiin tulevina vuosina. Muiden kuin Yhdysvaltojen osakemarkkinan osalta arvostuskertoimet näyttävät kohtuullisilta etenkin Euroopassa. Tosin Euroopassakin odotuksiin on sisällytetty varsin hyvää pörssiyhtiöiden tuloskasvua tuleville vuosille.

Muut osakesijoitukset

VERin muut osakesijoitukset käsittävät sijoitukset pääomarahastoihin, infrastruktuurisijoituksiin sekä noteeraamattomiin osakkeisiin.

Pääomarahastosijoitusten tuotto oli 2,8 prosenttia, infrastruktuurirahastojen 1,6 prosenttia ja noteeraamattomien osakkeiden -8,6 prosenttia.

Pääomasijoituksissa vuosi on alkanut odottavissa merkeissä. Transaktiomarkkinan ennustetaan jälleen käynnistyvän hiljaisen 12-18 kuukauden ajanjakson jälkeen. Myös korkotason nousun negatiivinen vaikutus yritysten arvostustasoihin on jäänyt varsin vähäiseksi, mikä osaltaan tullee aktivoimaan rahastojen irtautumisia ja uusien sijoitusten tekemistä. Korkojen laskuodotukset niin ikään luovat edellytykset transaktiomarkkinan piristymiselle. Vaikka VERin salkussa on nähty vuoden alun aikana joitakin hyviä irtautumisia, tilanne ei ole vielä palautunut aikaisempien vuosien tasolle. Kuten edelllisinäkin vuosina, pääomarahastojen ensimmäisen neljänneksen tuotot perustuvat edellisen vuoden viimeisen neljänneksen tuottojen päivittyneisiin arvoihin.

Infrastruktuurirahastojen ensimmäisen neljänneksen tuotot koostuvat niin ikään edellisen vuoden viimeisen neljänneksen päivittyneistä tuotoista. Vaikka korkojen nousulla on ollut negatiivinen vaikutus infrasijoituksiin, inflaatiota suojaavina sijoituksina ne ovat pärjänneet varsin hyvin nykyisessä markkinaympäristössä. Arvostustasot ovat säilyneet korkeina, millä tullee olemaan vaikutusta tulevien transaktioiden tuottoihin.

MUUT SIJOITUKSET

VERin muut sijoitukset käsittävät sijoitukset kiinteistö- ja hedge-rahastoihin sekä systemaattisiin strategioihin.

Listaamattomien kiinteistörahastosijoitusten tuotto oli -4,7 prosenttia.

Korkojennousun negatiiviset vaikutukset kiinteistömarkkinoilla näkyvät vielä kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä arvojen pohjautuessa edellisen vuoden arvonmäärityksiin. Markkinoilla odotetaan kiinteistöjen arvojen kuitenkin saavuttaneen pohjat ja loppuvuoden osalta odotukset ovat varovaisen optimistiset. Myös korkojen laskuodotuksilla on ollut positiivinen vaikutus markkinasentimenttiin.

Hedge-rahastot ja systemaattiset strategiat tuottivat vuoden ensimmäisellä kvartaalilla 3,6 prosenttia.

Ensimmäinen kvartaalin aikana lähes kaikki VERin hedge-rahastotyylit tuottivat hyvin. Ajanjakso oli hyvä myös edellisvuonna vaatimattomasti tuottaneille Aasian markkinoille keskittyville rahastoille. Erityisen hyvin tuottivat kvantitatiivisiin strategioihin keskittyvät rahastot. Vaatimattomin tuotto syntyi makrorahastoille, joiden positioituminen erityisesti korkomarkkinoilla on ollut haastavaa.

VALTION ELÄKEMENO, VERIN SIIRTO VALTION TALOUSARVIOON, ELÄKEMAKSUTULOT JA RAHASTOINTIASTE

Valtion Eläkerahaston merkitys valtion eläkejärjestelmän menojen tasaamisessa on edelleen kasvanut. Valtion eläkemenot olivat 5,3 miljardia euroa vuonna 2023 ja vuoden 2024 budjetissa on varauduttu yli 5,6 miljardin euron menoon. VER maksaa vuoden 2024 aikana valtion talousarvioon 41 prosenttia näistä menoista eli euromääräisesti yli 2,3 miljardia euroa.

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä rahastosta on siirretty valtion budjettiin 572 miljoonaa euroa. Vastaavana aikana VERin saama eläkemaksutulo oli 402 miljoonaa euroa. Maksutulokertymä on ennusteiden mukainen. Rahaston nettomaksutulo on kääntynyt pysyväisluonteisesti negatiiviseksi eli rahastosta siirretään valtion talousarvioon selvästi enemmän kuin VERiin kertyy maksutuloja. Budjettisiirron enemmyys VERin maksutuloihin nähden kasvaa nykyennusteiden mukaan 2030-luvun puoliväliin asti, mikä hidastaa rahaston kasvua. Nettokassavirran negatiivisuuden arvioidaan jatkuvan 2050-luvulle saakka.

Valtion eläkerahastoa koskevaa lakia tarkistettiin keväällä 2022. Lain tarkistamisen yhteydessä VERin talousarviosiirtoa kasvatettiin vuodesta 2024 lukien. Talousarviosiirto nousee asteittain 41 prosentista 45 prosenttiin vuosina 2024–2028. Rahastointiasteen ylittäessä kahtena peräkkäisenä kalenterivuotena 25 prosentin tason, toteutetaan kolmen prosenttiyksikön lisäsiirto valtion talousarvioon. VERin valtion eläkemenoja tasaavan roolin ja negatiivisten nettosiirtojen kasvaessa VERin rahastointiasteen arvioidaan laskevan tulevina vuosina.

Lisätietoja: toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi, etunimi.sukunimi@ver.fi, puh: 0295 201 210

Valtion Eläkerahasto (VER) on vuonna 1990 perustettu valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka avulla valtio varautuu tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden rahoitukseen ja eläkemenojen tasaamiseen. VER on sijoitusorganisaatio ja vastaa valtion eläkevarojen ammattimaisesta sijoittamisesta. VERin sijoitussalkun markkina-arvo oli 23,3 miljardia euroa maaliskuun 2024 lopussa.

Kaikki tässä katsauksessa esitetyt luvut ovat alustavia ja tilintarkastamattomia.